Tarinoita virran varrelta ja taidenäyttely


Kuten edellisessä postauksessani lupasin palaan nyt vielä viime sunnuntaihin. 
Kotimatkalla päätin poiketa pikaisesti Vaajakosken kanavarannassa.
Tämä kanava yhdistää Leppäveden Päijänteeseen (linkki)
Minulle tästä paikasta on tullut lähes vakio visiittikohde ainakin kerran kesässä,
enkä halunnut jättää sitä väliin tälläkään kertaa.
Kanavan seutu on hyvin kaunista kesäisin ja siitä syystä monille Vaajakoskelaisille,
kuten myös minulle (entisenä Vaajakoskelaisena), mieluista virkistysaluetta.


Puistomaisella alueella sijaitsee monta Vaajakosken historiaan vahvasti liittyvää rakennusta.
Vanhat voimalan rakennukset ja hyvin säilyneet puutalot joista osa vielä käytössä henkivät vanhaa aikaa. Virran toisella puolella kohoavat SOK-n entiset tehdasrakennukset ylväine punatiilipiippuineen.



Rantatörmällä komeilevat Alvar Aallon suunnittelemat valkoiset funkkis-talot.


  Alueen toiselle puolelle sijoittuu pieni uimaranta.
Lapsuuden kesien uintireissuilla sinne kuljettiin aina voimalaitoksen sillan yli. Voin vieläkin muistaa mahtavan jylyn kun vesi syöksyi ahtaasta kanjonista turbiineihin ja pelotti kävellä paksua betonisiltaa pitkin kun voimala tärisytti sillan rakenteita jalkojen alla.
Paluumatkalla piti kurkistella uteliaana kalahissiin (linkki) näkyisikö siellä isoja lohen vonkaleita.
Aikuiset pelottelivat ettei virran pyörteisiin saanut katsoa ja jos erehtyi katsomaan liian pitkään se saattoi kuulemma viedä mukanaan, joku oli joskus katsonut ja hypännyt, huih!


Wanhassa woimalassa oli taidenäyttely "Voimaa valosta ja pieniä seikkailuja" joka kuullosti niin houkuttelevalta, että pitihän se käydä vilkaisemassa.
Tilassa oli esillä paljon paikallisten taiteilijoiden taidetta.
Rakennus on jo itsessään näkemisen arvoinen.
Alakerassa järjestetään kesäisin näyttelyitä ja yläkertaa voidaan vuokrata juhlia varten.
Minusta on aina hienoa, että näyttelyn yhteydessä voi tutkia vanhoja rakennuksia sisältäpäin.
Jos haluat vierailla Wanhassa woimalassa aukiolot löytyvät täältä.





Tämä söpö karvainen kaveri tassutteli puistossa vastaan ja antautui oitis kuvattavaksi rapsuttelupalkalla.
Terkut tässä samalla omistajalle jonka kanssa sain rupatella hetken aikaa :-)
~Katja~


2 kommenttia

  1. Nyt sun kyllä täytyy ruveta enemmän mainostamaan tätä blogiasi. Tämähän on aivan huippu! Kyllä monen muunkin täytyy saada löytää tänne. Hauska yksityiskohta muuten, että olen itse asunut Laurinniemessä, Vaajakoskea sekin :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Pauliina <3 Hih, onpa hienoa törmätä täällä Vaajakoskelaisiin :-) Savonmäessä olen minä varttunut.

      Poista