Syksyn uljaita ritareita



Englannissa asunut työkaverini kertoi, että siellä ritarinkannuksia kasvaa villinä suurilla niityillä, yhtä laajoina kasvustoina kuin meillä tuttua maitohorsmaa ja se näky on kuulemma kuin suoraan sadusta. Voin vain kuvitella! Uljas ritarinkannusniitty aamun kelmeässä valossa tai illan hämyssä on varmasti mykistävän kaunis näky.

Kylvin keväällä omat ritarini ja ne kasvoivat lämpöisen kesän ja syksyn saattelemina nopeasti ja sulostuttavat nyt ihanalla kukinnallaan.  Kerrottujen kukkien värit vaihtelevat syvän tummansinisestä hennon vaaleanpunaiseen ja kukkatertut ovat ritarimaisen pitkiä ja salskeita. :-) Olen poiminut noita ihania kukintoja ahkerasti vaasiin pitkin syksyä ja ne kestävät hyvin myös leikkona.

Tilasin ritarien siemenet keväällä  Larksbury Nurserystä ja laitoin huhtikuussa itämään kosteaan kylvömultaan, pimeään ja viileään, niinkuin ohjeessa neuvottiin. Parin viikon kylmäkäsittelyn jälkeen nostin kylvökset lämpimään ja ne itivät lähes sataprosenttisesti. Ihana yllätys oli, että osa ehti kukkaan jo ekana vuonna. Nyt pidetään kovasti peukkuja, että nämä kaunottaret selviävät vielä suomen ankarasta talvesta. Siemeniä tuli tilauksessa onneksi reilusti, että varaa on vaikka uuteen kylvöön jos hyvinkin huonosti käy. Toivotaan ja pidetään yhdessä peukkuja, että talvehtivat hyvin niin päästään ihailemaan kukkaloistoa vielä tulevina kesinä. Kivaa ja virkistävää puutarhaviikonloppua kaikille! Moi, moi!

~Katja~

Kasviasetelmia Habitaren inspiroimana


Blogeissa vilahtaneista Habitaremessukuvista sain idean näihin ihanan yksinkertaisiin purkkiasetelmiin. Lauantaina lenkkipolun varrelta poimin mukaan kiharaisia horsmanoksia ja aina niin herkkiä koiranputkia. Ne sopivat asetelmaan yksinkertaisten tillandsioiden ja hauskan tyräkin seuraksi. Tyräkin löysin aiemmin Plantagenista ja sain sen mahtumaan vanhaan ilvespurkkiin. Tillandsiat asettelin kannelliseen lasipurnukkaan ja vitriinivalaisimen somistin tummilla koiranputkenoksilla. Astioiksi sopii lähes mikä tahansa kirkas astia; pullot, purkkit, kulhot, jne.. joihin voi vapaasti asetella mieleisiään kasveja. Niin yksinkertaista ja edullista. :-)

Ei voi kun ihmetellä mitä kaikkea ihanaa luonnon kukkakauppa meille vielä syksyisin tarjoaa ja vieläpä täysin ilmaiseksi! Luonto on nyt pullollaan ihania kuivakukkia, varsinkin upeita heiniä, joita kannattaa tarkastella lähempää ja löytää niiden herkän kauneuden.

-Kaunista sunnuntaita ystäväni.-

Katja


"Millainen puutarhuri olet?"



Sain kivan haasteen Hiidenkiven puutarhassa- blogista. Se vei minut mielenkiintoisten kysymysten äärelle. Haasteen ajatuksena oli avautua puutarhurina valitsemalla vastaus aina viidestä eri vaihtoehdoista. Tämän hauskan haasteen laittoi liikkeelle Pauliina Kukka & kaali - blogista ja se on tavoittanut jo varmasti monta innokasta kotipuutarhuria. Kysymyksiä on tosi paljon ja minulle sattui tuo vaihtoehto kolme usein sopivaksi. Aloinkin miettiä onko sillä jotain merkitystä ja mitä se kertoo minusta? Mutta tämä ei ilmeisesti ollut: Oletko hyvä puutarhuri testi, joten se jäi minulle onneksi arvoitukseksi. :-)

Puutarhasuunnittelu


  1. Piirrän suunnitelmat paperille ja arkistoin ne. Niistä on hyvä myöhemmin tarkistaa lajikkeiden nimet.
  2. Nautin puutarhan suunnittelusta niin paljon, että kun tulee suunnitelmien toteutuksen aika, teen lennossa uudet suunnitelmat.
  3. Teen aina uuden suunnitelman taimistolla löydettyäni taas ah, niin ihanan taimen, joka haluaa tulla meille.
  4. Suunnittelen vain suuret linjat. Istuttelen minne milloinkin.
  5. Puutarhasuunnittelu – kauhea sana. Eihän sitä voi tietää mikä fiilis sinä päivänä on kun alan taimia istuttaa.

Mökkipuutarha on perustettu kallioiselle metsätontille ja moni istutustyö alkaa kiven tai kannon kankeamisella ja siitä syystä menevät suunnitelmat monesti uusiksi.  Teen suunnitelmat mielellään paperille, mutta usein saan myös puutarhaideoita yllättävissä paikoissa ja kirjoitan ne heti ylös puhelimen muistioon, jonne ne hyvin usein unohtuvat.

Jälkikäteen kukkamaan perustaminen metsän paikalle hartiavoimin, tuntuu ihan hullun hommalta. Tästä muistona on kynsikallioksi ristimä suuri kallio, joka nimensä mukaisesti vei varpaankynnen puolisoltani, joka auttoi valtavien juurakoiden raivaamisessa. Tunnetusti sisukas ja valitettavan itsepäinen kun olen, synkkä metsäryteikkö muuttui puolessa vuosikymmenessä aurinkoiseksi kukkamaaksi joka on mökkipihan paraatipaikalla. Parasta tässä on, että suunnitelman vaatimaton ketokukkamaa onkin nyt runsas perennapenkki. Haluaisin niin näyttää tosi pitkää nenää mökin myyjälle, joka aikoinaan puutarhasuunnitelmistani kuultuaan naureskellen tokaisi: "Kyllähän siellä voi porkkaa kasvattaa kun ensin poraa kallioon reiän."


 Ostokset

 
  1. Minulla on nollabudjetti. 
  2. Fiksu puutarhuri tekee ostoslistan ja pitäytyy siinä.
  3. Ostan kasveja hyvin maltillisesti, mutta minulla on pieni (paketti)auto eivätkä kaikki ostokseni meinaa sopia kyytiin.
  4. Minulla on tapana pelastaa kasveja syksyn alennusmyynneistä. Olisi sääli jättää niitä seisomaan orpoina hyllyille.
  5. Haalin puutarhaani kaikki uutuudet ja erikoisuudet maksoi mitä maksoi.
 
Välillä siis villiinnyn puutarhaliikkeessä kaikesta suunnittelusta huolimatta, varsinkin jos ei ole mies mukana toppuuttelemassa. :-)


Työkalujen säilytys

  1. Kaiken pitää olla tip top. Minulla ovat sukatkin aakkosjärjestyksessä.
  2. Paikka kaikelle, kaikki paikalleen tai ainakin sinne päin. Ei se ole niin nokon nuukaa.
  3. Minä kyllä laitan tavarat paikalleen, mutta joku muu  viskelee niitä minne sattuu.
  4. Varaston ovessa lukee: "Vierailta pääsy kielletty." Voisivat saada sätkyn. Olisikohan Marie Kondolla käyntiä täällä päin?
  5. Kuka sellaisen hullutuksen on keksinyt, että tavaroilla pitäisi olla paikat? Löydän talikon viimeistään ensi keväänä uudesta perennapenkistä tai ellen löydä, käyn katsomassa pellolta tai voihan se olla kompostikasallakin. Tallessa se ainakin on, siitä voin olla varma. 

Haaveilen omasta puutarhavajasta jonne saisin kaikki puutarhatavarani hyvään järjestykseen, koska omat tavarat penkoutuvat talven aikana miehen tavaroiden joukossa. Sukat eivät ole vielä aakkosissa mutta taiteltu laatikkoon Marie Kondon tapaan. :-) Järjestys helpottaa elämää ja on kiireiselle ihmiselle ihan välttämättömyys.


Minä hyötytarhurina
 
 
  1. Menettäisin yöuneni, jos porkkanakempit uhkaisivat kasvimaatani.
  2. Odotas, näytän Instasta kun voitin viime kesänä kylän komeimman kurpitsan kasvattajan tittelin.
  3. Kylvän, kastelen, kitken ja lannoitan huolellisesti ja saan nauttia runsaasta sadosta. Kellarini on kuin suoraan Veikko Huovisen romaanista Hamsterit.
  4. En melkein raaski syödä kasvattamiani tomaatteja, koska niiden kilohinta hipoo parhaimman naudan sisäfileen hintaa.
  5. Valitsen viljeltävät hernelajikkeet kukan värin perusteella.

Kolmas vaihtoehto olisi unelmani ja siihen haluan pyrkiä, mutta valitettavasti ei vielä ole kellaria johon satoa säilöisin.  Pakastimet siis syksyisin pullistelevat joten kuivaamisesta on tullut mainio säilöntäkonsti tähän hätään. Hamsterit on inspiroivaa luettavaa syksyisin. :-)


Kitkeminen

  1. Kitkeminen on minulle meditaatiota. Nautin joka ikisestä hetkestä.
  2. Kitken ja itken.
  3. No jaa. Otan kitkemisen puuhailun kannalta. Mikäs siellä kyykkiessä kun linnut laulavat ja leppeä kesätuuli puhaltaa.
  4. Kitken vasta sitten kun ohdakkeet alkavat estää pääsyn kotiini.
  5. Miksi kitkisin?
 
Oikealla asenteella olen päässyt sinuiksi kitkemisen kanssa. Yritän myös kasvattaa perennat niin tiheää ettei tarvitse kitkeä ja vihanneslavat katan nurmikonsilpulla.


Puutarhapuuhat

  1. Riippumatto ja rikat ovat minun juttuni.
  2. Pientä puuhaa riittää, mutta ei puutarhanhoito ole koko elämä.
  3. Ensin työ, sitten huvi (siis puutarhaan). Missä välissä laittaisin ruokaa ja pesisin pyykit?
  4. Puutarhassa, puutarhasta, puutarhaan... Niinhän se menee.
  5. Oih! Vieläkö näitä kysymyksiä riittää? Minun pitäisi jo olla kitkemässä.
 
Puutarha on kesällä nr. 1 ehdottomasti!


Puutarhan tyyli

  1. Ihan perus
  2. Aina cool
  3. Suuruudenhulluja suunnitelmia hyvällä alulla
  4. Iloinen hurlumhei
  5. Täysi kaaos
 
Koskaan ei mennä siitä missä aita on matalin, mutta välillä on pakko kun voimat ei riitä ja sekös kenkuttaa. Olen myös yrittänyt kasvattaa kasveja sinnikkäästi väärissä paikoissa jossa ne eivät menesty, tunnustan.


Kasvivalikoima

  1. Olen perinteen ystävä. Tulepa muuten katsomaan isotädiltäni perittyä joriinin mukulaa. (talvella) Se on jo talvehtimassa, mutta voin pikkuisen raottaa sen turvepeitettä, niin näet kuinka komea se on. Ja katsopas näitä valmun siemeniä... Oi, ja nämä floksit...
  2. Kaikki kelpaavat. Jokainen kasvi on omalla tavallaan kaunis.
  3. Olen aika tarkka. Värit. Leviäminen. Kestävyys. Vaivattomuus. Siinäpä niitä kriteereitä nyt alkuun.
  4. Palasin juuri Japanista, josta kävin ammentamassa ideoita parvekkeeni/rivitalopihani/taloni pihan suunnitteluun.
  5. Mahdollisimman modernia, kiitos!
 
Kasvien sommittelu on lempipuuhaani ja jos en puutarhalta saa just sitä mitä sieltä lähdin hakemaan olen tosi pettynyt, siksi mietinkin valmiiksi kasvivaihtoehdot ettei tarvitse palata tyhjin käsin.


Minä ja sää

  1. Pidän sääpäiväkirjaa ja mittaan sademäärät. Haluatko, että näytän sinulle Excel-taulukkoni?
  2. Ihan hirveetä kun aina vain sataa / paistaa / jotain! Eihän tässä sateessa / helteessä / missä lie säässä voi tehdä mitään kun aina vaan...
  3. Jaahas, tälle päivälle on ennustettu 18 astetta lämmintä, pientä koillistuulta. Kello 14 ja 15 välillä pitäisi sataa. Yhtä tippaa näyttää. Illemmaksi on tiedossa poutaa. Aika lämmin yö tulossa.
  4. Asennekysymys. 
  5. Jos saisin valita, koko kesän paistaisi aurinko. Silleen sopivasti. Yöllä sataisi sen verran mitä kasvit tarvitsevat.

Muistan, että joskus tämän vuosituhannen alussa oli juuri sellainen kesä täällä Kuopiossa ihan oikeasti. Silloin minulla oli vielä pieni puutarhapalsta ja öinen sade helpotti suuresti kastelua eikä tarvinnut töiden jälkeen enää pyöräillä vihannesmaata kastelemaan. 


Suhtautuminen vuodenaikoihin

  1. Ihanaa kun talvi on olemassa. En jaksaisi kontata puutarhassa ympäri vuoden.
  2. Rakastan Suomen neljää vuodenaikaa.
  3. Talven aikana näännyn puutarhapuuhien puutteeseen.
  4. En voi elää ilman puutarhapuuhia. Siksi minulla on toinen puutarha Espanjassa / Kiinassa / jossain. Lennän sinne joka syksy heti kun en enää saa sipuleita maahan edes rautakangella.
 
Talvi on minulle levon aikaa ja uusien suunnitelmien. Se antaa aikaa ajatteluun, muihin harrastuksiin. Keväällä sitten on ihana odottaa toiveikkaana uutta kasvukautta, toivottavasti levänneenä ja uutta puhtia täynnä.

Kiitos haasteesta vielä Hiidenkiven puutarha- blogille. ❤

Pistän haasteen eteenpäin ihan randomisti seuraaville blogeille, että jos kiinnostusta siellä löytyypi saapi vastailla, mutta jos ei niin ei sakoteta. :-))

Inkalilja Love 
Anun puutarhan 
Lappalainen etelässä
Kastanjan varjossa 

Toki kaikki halukkaat lukijat saavat osallistua.

Alkuperäinen haaste löytyy täältä.

Valmis haastepohja avuksi jossa pelkät kysymykset on täällä.

Komppaan vielä Pauliinaa:  
Eläköön puutarhojen ja puutarhureiden monimuotoisuus!
Meitä kaikenlaisia ihmisiä tarvitaan!
~Katja~




~Ihana syksy ja matto~

blogiyhteistyö Sukhimatot

Kun kesä alkaa puutarhassa vedellä jo niin sanotusti viimeisiään ja kalenterin mukaan ollaan jo virallisesti syksyssä, vaikka ilma onkin kesäisen lämmin, se tuntuu aivan uskomattomalta ja samalla niin haikealta. Jokin järjen ääni alkaa muistutella tulevista kylmistä säistä siitä "oikeasta" syksystä, mihin täällä suomessa ollaan totuttu. En ole pessimisti en, mutta tämä lämpö tuntuu niin epätodellisen ihanalle ja kylmä pimeä syksy on kuin ilkeä noita joka vaanii jo siellä nurkan takana ja odottaa vain sopivaa hetkeä tulla esiin ja huutaa: "Hähää täältä sitä tullaan! Pue villaista päälle ja muista sateenvarjo, ettet kastu ja vilustu, hihii, hähää ja lakaisee samalla mustaa jäätä autoilijoille, huh!" Mutta et saa kylmyys tulla vielä, ensin pitää kypsytellä loppu sato ja istuttaa kukkasipulit maahan ja tänä syksynä laitankin niitä paljon! :-))

Viikonloppuna oli aivan ihana sisustusilma, siis sopivan valoisa ja viileä, josta tuli just sellainen mukava leppoisa fiilis, että oli kiva laitella kotia ja kotoilla ihan kunnolla pitkästä aikaa.  Kuten aiemmassa postauksessa jo kerroin ovat kesän aikana lattiat vaihtaneet väriä ja koko sisustus muuttunut sen myötä valoisammaksi. Uusi lattia on antanut lisää potkua ja intoa sisustamiseen. Harmi vaan kun en ole kesän jälkeen "uudessa" kodissa ehtinyt kunnolla elämään,  kun vapaa-aika ja ajatukset ovat pyörineet puutarhassa ja siihen liittyvässä tekemisessä.

Näkyvin sisustusmuutos on ollut tavaroiden raivaaminen ja järjestäminen niin, että kotona on taas helppo olla. Ainut poikkeus on tuo kirjapino joka on muuttanut meille kotoani. En millään raaskisi luopua noista isältä perityistä kirjoista. Joten käänsin kirjojen kirjavat kannet seinään päin niin eivät liikaa räikeile. Kirjapino saa toistaiseksi olla ja toimii samalla jonkinlaisena tasona pikkuesineille tai vaikka sisäkasveille.

Kesällä saapui odotettu lähetys Sukhilta ihana huopapallomatto johon olin itse saanut valita värin ja kuvion lukuisista eri vaihtoehdoista. Uusi upea Sukhi-matto on nyt ollut käytössä parisen kuukautta ja ollaan kovasti tykätty. :-) Maton väriksi tuli maanläheinen, koska monet blogiani pitempään seuranneet ovat ehkä huomanneet, että sisustus täällä aika tiuhaan muuttuu samoin makuasiat joten luonnonvärinen ja kuvioltaan klassinen matto sopi moneen tyyliin. Maton kuvio tuli kuin luonnostaan nahkasohvien nappikuviosta.


Sen villaiset huopapallot ovat niin suloisen pehmukat mutta samalla mukavan napakat jalan alla. Matosta ei lähde villa irti nyppimälläkään ja vaikka sille jotain läikähtäisi kuten kahvia (olen testannut) neste jää pisaroiksi villan pinnalle ja sen ehtii hyvin pyyhkäistä siitä pois ennenkuin se imeytyy mattoon.


Matto kiersi meillä aluksi ympäri asuntoa ja kävi välillä mökilläkin, koskapa se on niin kiva. :-) Se sopi hyvin joka paikkaan ja oli lopulta mahdoton päättää mihin sen lopulta sijoittaisin. Maton päällä kun tekisi mieli tallustella koko ajan. Parhaimmalta se näyttää olohuoneen lattialla jossa se samalla kivasti pehmentää maalattua parkettia. Se oli myös niin ihana parvekkeella pehmentämässä betonilattiaa. Mies puolestaan piti siitä riippukeinun alla mökin terassilla, mutta niin, eihän sitä raaski ulkona käyttää.

 
Tomaatti ja kurkku viihtyvät vielä lasitetulla parvekkeella ja minäkin varsinkin silloin kun oli tämä suloinen palleromatto varpaiden alla. Loput tomaatit siirsin kesällä mökille, kun kurkulla oli tapana jatkuvasti niitä käpälöidä kiipeilyrihmoillaan, joten kyllästyin lopulta rihmojen jatkuvaan irroteluun ja siirsin tomaatit mökille pois kurittoman kurkun ulottumattomiin. :-)


Sukhilta voi tilata maton valmiista malleista tai suunnitella värit ja kuviot itse mieleisekseen. Mattomallivalikoima on niin runsas, että aluksi tuli jonkinlainen runsauden pula kun yritin löytää juuri sen minulle sopivan mattomallin josta sitten edelleen voisin suunnitella mieleisen. Lopulta arvoin seuraavien mattojen välillä Beni Ouarain , villamatto , tilkkumatto ja huopapallomatto ennenkuin lopuilta päädyin valintaani. Lisää ihania mattoja löytyy Sukhilta. Eri mattomalleja kurkkaamalla voitte paremmin ymmärtää, että valinta oli vaikea kun olisin mieluusti ottanut ne kaikki. :-)

Kaikki nämä laadukkaat matot on muuten tehty käsityönä. Sukhi tekee yhteistyötä suoraan käsityöläisten kanssa ja tarjoaa heille hyvät työolosuhteet ja he saavat taitavasta työstään ansaitusti kunnon palkan. Joten maton tekijöitä kohdellaan reilusti. Jokainen matto tehdään tilaustyönä ja sen mukana tulee maton valmistajan nimi.


Sukhi on muuten Nepalia ja tarkoittaa onnellista, sillä matot tekevät niin ostajan kuin sen valmistajan onnelliseksi. :-) Siksi näitä mattoja voi ostaa hyvillä mielin.


kuva Sukhi (Nepal)


 kuva Sukhi (Nepal team)

kuva Sukhi (Nepal-Katmandu-mattopaja)

kuva Sukhi (Maya Rai)
Vasemmalla kuvassa minun mattoni tekijä Maya Rai, lämpimät kiitokset hänelle kauniista matosta. ❤
Olen ollut pallomattoon niin tyytyväinen. Plussaa on myös, että se on tosi helppo pitää puhtaana kun villa hylkii tunnetusti likaa, eikä paksu matto tartu imuriin vaan on tosi helppo imuroida.

Eilen testasin sitä myös pilatesalustana ja toimii! Ja siinä on mitä mainioin venytellä puutarhatöiden tai lenkin jälkeen ja onhan se myös kauniimpi kuin tuo muovinen jumppamatto. :-)

 Paljon kiitoksia Sukhimatolle ja siellä Millalle ihanasta ja inspiroivasta blogiyhteistyöstä. <3
Jos ihastuitte mattoon, niinkuin minä, kannattaa käydä kurkkaamassa lisää  Sukhilta . :-)

Paljon raikasta sisustusinspistä kaikille ja nautitaan upeasta aurinkoisesta syysviikosta!
~Katja~



Satokuulumisia ja sisustusajatuksia

(yhteistyössä Sukhimatto)
Mukavaa tiistaita!

Huomasin juuri etten ole laittanut ensimmäistäkään satopostausta tältä kesältä, mutta nyt asiaan tulee pikainen korjaus. Tämä kesä on täällä ollut kaikin puolin onnistunut, ei tuholaisia, eikä kylmyyttä vaan rehevää kasvua koko kesän, kunhan vain on jaksanut kastella. Keväällä perustamani lavakaulusviljelmät ovat tuottaneet paljon syötävää pitkin kesää. Kylvin keväällä laatikoihin papua, hernettä, yrttejä, salaattia, kesäkurpitsaa, porkkanaa ja punajuurta. Nyt suurin osa on jo syöty tai säilötty, mutta vielä siellä pulskistuvat punajuuret ja pituutta kasvaa porkkanat ja salaattikerät saavat kasvaa isoiksi ja rapeiksi.


Jos joku vielä muistaa alkukesästä, kasvatin kaupungissa lasitetulla parvekkeella paprikaa, chiliä ja tomaatteja, mutta kuuman kesän myötä siirsin ne lopulta melkein kaikki ulos mökille ja hyvin menestyivät. Nyt ne ovat olleet siitä asti ulkosalla. Huolimatta muutamista myskytuulista, jotka pyyhkäisivät paprika-astiat kumoon ja mursivat osasta oksia, niin tämä kesä on ollut kaikin puolin hyvä paprikakesä.<3


Erillaiset vihanneskeitot ovat olleet mökkikeittiön kesän hittejä. Varsinkin kesäkurpitsaa on saatu niin paljon, että sitä on syöty heinäkuun lopulta lähes joka aterialla samoin kuin papuja ja herneitä.

Tässä tulee uuden sadon herkullinen vihanneskeitto-ohje Katjan tapaan :-),
määrät ja mitat sen mukaan kuin on kasvimaan antia tarjolla.

kesäkurpitsaa paloina
porkkanaa suikaleina
papua, hernettä, chiliä
hieman makaroonia (kourallinen tai kaksi)
pala (100-200 g) savukinkkua suikaleina
lipstikkaa

Keitellään rakkaudella miedolla lämmöllä hymyillen. :-)

Kun kasvikset ja makaronit ovat kypsiä, lisätään keittoon rasiallinen yrttituorejuustoa ja lisäksi omia yrttejä esim. persiljaa, basilikaa ja ruohosipulia.
Tarkistetaan lopuksi suola ja nautitaan hyvän vaalean revityn leivän kera,
joko upottamalla leipäpalat herkulliseen liemeen tai erikseen voilla sipaistuna, slurps.


Osa paprikasadosta on kypsynyt hitaasti mutta raakileet ovat jo hyvän kokoisia, katsotaan nyt ehtivätkö vielä saada väriä. En aio enää raahata niitä takaisin parvekkeelle joten toivotaan parasta ja vielä lämpimiä syyspäiviä.


Maanantaiaamuna havahduin siihen miten syksyisen tuntuista oli.  Aamu oli viileä ja hämärä ja auton nahkaistuin tuntui niin ikävän kylmältä, että täytyi napsauttaa kiireesti istuinlämmitin ja lisäksi vielä sisälämmityskin päälle jotta tarkeni. Arkisin töiden jälkeen olen rentoutunut kotona ja on ollut vaihteeksi ihan kivaa olla kaupungissa ja totutella loman jälkeen arkirytmiin. Oikeastaan pidän syksyn tulosta, vaikka kesäihminen olenkin, se tuo vaihtelua ja erityisesti kaipaan aurinkoisia kuulaita syyspäiviä ja värikästä ruskaa. Odotan jo reippaita kävelylenkkejä raikkaassa ilmassa, sen päälle lämmin sauna, hyvä elokuva ja sukkapuikot heilumaan, mikä sen ihanampaa.

Koti muutti kesällä ilmettä kun osa lattioista maalattiin valkoisiksi. Se on tuonut tiloihin lisää valoisuutta ja sen myötä minulle aivan uutta sisustusintoa. Valkoinen pinta on minulle kuin puhdas valkoinen paperi mitä täytyy päästä värittämään sisustuksella. :-)

Olohuoneen lattialle olen alkanut kaivata jotain uutta ihanaa mattoa. Vanha persialainen näytti niin nuhjuiselta valkoista vasten, että paketoin sen varastoon odottamaan uutta tulemista tai kenties uutta omistajaa. Remontin myötä raivasin pois paljon turhaa tavaraa ja mietin jälleen kerran mitä oikeastaan tarvitsen.   Kotona pitää olla kaikki tarpeellinen mutta ei yhtään enempää. Mukavuus on minulle tärkeää ja siitä en halua koskaan sisustuksessa tinkiä.

Kerron tässä samalla, että kesällä sain kiinnostavan yhteistyötarjouksen Sukhimatolta. Kävin sen myötä tutustumassa Sukhimattojen maailmaan (KLIK) ja se avasi aivan uuden käsityksen mattojen valmistuksesta. Kaikki nämä Turkissa, Nepalissa, Intiassa ja Marokossa valmistetut laadukkaat ja kauniit matot tehtiin tilaustyönä ja tekijät saivat työstään kunnon korvauksen. Maton tekijöiden ammattitaitoa ja perinteisiä käsityötekniikoita arvostettiin. Tämä kaikki tuntui niin hyvälle ja vaalimisen arvoiselle asialle, että tartuin mielelläni tarjoukseen ja valitsin lopulta monista ihanista mattovaihtoehdoista pitkään tuumittuani itselleni mieluisan huopapallomaton (KLIK) ja siihen sopivan värityksen ja kuvion.  Malttamattomana odotan, että pääsen seuraavaksi esittelemään teille uutta ihanaa mattoa, joten pysykää kuulolla, lisää sisustusasiaa tulossa jo seuraavassa postauksessa!

Vielä loppuun muutama kuva loppukesän kukkijoista, ihanista krasseista.

Tsau, tsau ❤
~Katja