El Retiro

Espanjan puutarhakierros jatkuu. Tänään vien teidät Madridiin josta löytyy kaksi mielenkiintoista puutarhakohdetta. Molempiin on helppo löytää sillä ne sijaitsevat aivan kaupungin sydämessä ja toistensa läheisyydessä. Koska kuvamateriaalia tuli molemmista aivan älyttömän paljon jaan ne kahteen postaukseen joista tänään on vuorossa 125 hehtaarin puisto Parque del Buen Retiro wikissä ja seuraavaan kertaan jääköön pienempi muttei vähäisempi kasvitieteellinen puutarha.

Puisto käsittää erilaisia muotopuutarha-alueita, kukkapuutarhoja, tekolammen, monumentteja ja rakennuksia. Seuraavasta alueen kartasta voi nähdä miten laaja-alue on joten sen tutkimiseen on varattava aikaa, sopivat jalkineet ja hyvä sää. Onneksi nämä kaikki sattuivat meidän matkaan niin pääsimme tutustumaan puiston mielenkiintoisimpiin nähtävyyksiin. Tulkaa mukaan.



Puiston hevoskastanjat kukkivat parhaimmillaan. Kukat ovat todella kauniit mutta eivät tuoksu. En tiedä onko hevoskastanjia miten montaa eri lajia mutta tässä oli punatäplikäs ja suurikukkainen. 


Puiston keskeltä löytyy puiston näyttävin rakennus. Se on suuri lasinen auringossa kimalteleva rakennelma joka on nimetty kristallipalatsiksi. Minusta rakennus näytti erehdyttävästi uljaalta kasvihuoneelta ilman kasveja. Sisällä oli paljon tyhjää valoisaa tilaa ja valkoisia patsaita. Muutama kaunis ruukkuistutus olisi tuonut sinne hieman lisäväriä. Oli se toki kaunis näin pelkistettynäkin.


Puiston eteläosassa on upea ruusupuutarha. Valitettavasti kaikki ruusut eivät olleet vielä kukassa mutta ensimmäiset kukkijat antoivat vierailijalle esimakua tulevasta kukkamerestä. Eri ruusulajit oli istutettu suuriksi saarekkeiksi medaljongin muotoiseen muotopuutarhaan jota koristivat lisäksi ruusukaaret, pylväät, puksipuureunukset ja koristeelliset suihkulähteet. En voinut kuin huokailla ihastuksesta ja voin vain kuvitella miltä ruusutarha näyttää kauneimmillaan kukkivana.


Puiston pohjoispuolella on Alfonso XII monumentti ja sen edessä suuri tekolampi jossa oli paljon innokkaita soutelijoita. Voin kyllä hyvin ymmärtää tämän souteluinnostuksen maassa, jossa ei ole järviä kuten meillä täällä suomessa ja veneilemään pääsee helposti vaikka omasta rannasta.

Kermit sammakko näyttäisi nykyään viettävän eläkepäiviään Espanjassa ja lapsenlapsikin on mukana. :-) (Paparazzi sai heidät salaa kuvattua.) 


Seuraavassa postauksessa esittelen lupaamani kasvitieteellisen puutarhan. Siihen asti..

Hola!

~Katja~







Terveisiä Espanjasta – Saludos desde España

Arki on koittanut ja ollaan laskeuduttu itse kukin takaisin maanpinnalle. Kesää odotellessa alan purkamaan teille keväisen puutarhamatkani antia. Kuvia kertyi varmasti lähemmäs 400 ja oli tosi vaikea karsia niistä tänne vain pieni otos.

Nyt on sopiva tovi, 
maasta pukkaavien piippojen ja sipulikukkien kukinnan lomassa,
 suunnata katseet hetkeksi espanjan kukkiviin puutarhoihin. 


Matkani alkoi Malagasta ja vei etelästä pohjoiseen kohti Barceloonaa luotijunan kyydissä yli 300 km/ h nopeudella (välillä sellaista haipakkaa, että korvat menivät lukkoon) kuljettaen matkalaiset läpi laajojen oliivipuulehtojen ja viiniviljelysten. Etukäteen olin suunnitellut matkalle pari must vierailukohtetta, mutta muuten nähtävyyksiä katseltiin ihan fiiliksen mukaan.  


Ihanaa, että osa lukijoistani seurasi matkaani Instan puolella,
 jossa kävin kuvien kera kertomassa kuulumisia. :-)
💚

Tässä postauksessa esittelen teille Sevillassa sijaitsevan koristeellisen Alcázarin palatsin ja sen upean puutarhan.

Jos haluatte paikassa vierailla, ehdottomasti suosittelen varaamaan liput etukäteen esim. täältä niin vältätte tuskallisen jonottamisen. Olin buukannut minulle ja miehelleni liput aamu kymmeneksi ja palatsin lippuluukulle oli jo tuolloin ehtinyt kertyä lähes 200 m jono, kun palatsi aukesi puolelta, vaikka ei ollut edes paras sesonkiaika! 

Sevillan Alcázar on Euroopan vanhin yhä käytössä oleva kuninkaallinen linnoitus. Se on Unesco-kohde. Lisää tietoa palatsista ja sen historiasta löytää kukin halukas ja helposti Googlesta.

Tervetuloa mukaani Alcázarkierrokselle. 



Seuraavassa postauksessa matkaamme Madridin puutarhoihin. 

Kuvien kera aurinkoista viikon jatkoa toivotellen..

-Katja-



Pääsiäistä odotellessa



Viimeviikot ovat olleet "tuulisia" eikä ole riittänyt oikein aikaa ja voimia mihinkään ylimääräiseen vaan iltaisin olen ollut aivan poikki ja kärsinyt ajoittain monta päivää kestävistä mikreenikohtauksista jotka ovat lamauttaneet totaalisesti. Päätin lopulta, että tähän kaikkeen on tultava muutos. Joten toukokuusta lähtien alan tehdä vuorotellen kolme ja neljä päiväistä työviikkoa ts.70 % osatyöaikaa ja liityn siihen radikaaliin viidennekseen suomen naistyöntekijöitä jotka tekevät vapaaehtoisesti osatyöaikaa.


Minulle työ ja harrastukset ovat aina olleet hyvin kaukana toisistaan. Eikä palkka riitä korvaamaan menetettyä vapaa-aikaa. Olen kuitenkin aina ollut ns. tunnollinen työntekijä ja yrittänyt parhaani mukaan tehdä kaikki ja vähän enemmän mukisematta. Kuten jo keväällä kerroin, olen asioita alkanut puntaroimaan ja tähän kaikkeen tarvittiin jokin ratkaisu ja inhimillisempää jakoa arjen ja työn välille. Minusta työ ei saa viedä kaikkea energiaa ja voimia itselle tärkeistä asioista, niin uhrautuvainen ei saa olla.


Osatyöajasta on käyty työpaikalla kahvihuonekeskusteluja ja monet ovat olleet osa-aikatyön kannalla ja haluaisivat joskus kun talous antaa myöten myös sen toteuttaa. Ennen päätöstä piti toki punnita monia asioita mutta mikään ei lopulta horjuttanut päätöstäni. En ole koskaan pitänyt rahaa niin tärkeänä ja vähemmälläkin tulee toimeen kun miettii mitä oikeasti tarvitsee. Mutta niinhän se on, aika kulkee eteenpäin ja ihminen sen mukana.. vanhenee ja ehkä myös viisastuu ja osaa asettaa asiat paremmin tärkeysjärjestykseen.


Lähipäivinä on luvassa irtiotto arjesta ja lomamatka jolla saa tuulettaa ajatuksia. Jokainen reissu on pieni seikkailu, ainakin minulle. ;-)

Ihanan lämmintä pääsiäistä odotellaan koko suomessa. Tänään meinasin kirmata töiden jälkeen intopiukeena mökille kevättuulia haistelemaan ja lumen alta paljastunutta puutarhaa tutkimaan. Lisäksi paprikantaimet ja kelloköynökset odottavat isompia ruukkuja. Meininki olisi vielä laittaa esikasvatukseen joitakin kesäkukkia ja ommella.  Sitten vain chillailla, grillailla ja saunoa, ah!

Lopuksi ihana Kauko Röyhkän biisi. Tuulee.. :-)) Olkaa hyvät.


Hyvää pääsiäistä lukijoilleni!

~Katja~

Kevät inspikset


Valon määrä on lisääntynyt ihan huikeasti, se suorastaan tulvii ikkunoista huoneisiin ja tekee pölyt samalla näkyviksi. Koti kun tuntui koko talven niin siistiltä ja pölyttömältä. :-) Viikonlopun siivouspuuskassa intouduin järjestelemään vaatekomeroita ja kappas sieltähän löytyikin vanha lemmikki, tai siis ei oikeesti, :-)) vaan äitini vanha supihattu. Nakkasin sen sängylle odottamaan siksi aikaa kun kaivelin yläkaapista esiin lisää unohtuneita "aarteita" nyt kun olin jo hyvässä vauhdissa.

Mies tupsahti sopivasti ovelle ihmettelemään siivousintoani ja hetihän se keksi hatun nähtyään vääntää vitsiä uudesta lemmikistä ja tiedusteli mirrin nimeä. Sanoin Hah, haa ja jatkoin puuhiani. Tiedän, että nykyään on tosi noloa säilyttää turkishattuja ja täytyy myöntää, että hattu tuossa sängyllä todella muistuttaa kerällä nukkuvaa kissaa. :-) Jotenka osuva sutkaus. En tiedä miksi olen tämän turkishatun säilyttänyt kenties muistona ja keksinkö sille enää koskaan mitään käyttöä? Toimikoon nyt sitten vaikka kissankorvikkeena. :-)


Taimikasvatukset ovat lähteneet tänä keväänä vauhtiin todella huonosti. Chilit ja paprikat eivät jaksaneet itää liian viileässä mökillä, ihan niin kuin arvelinkin. Pelargonit näyttävät edelleen kuolleilta vaikka olen tuonut ne valoon ja muistanut kastella varovasti läpi talven. Tämä on minulla ensimmäinen talvetuskokeilu joten tuleekohan niistä mitään, pitäisikö jo versoa ja vihertää??

Viikot ovat olleet töissä todella nopeita siis tosi kiireisiä ja illat ovat menneet hujauksessa nimittäin uudelleen löytämäni ompeluharrastuksen parissa. Ompelu oli jäänyt minulta vuosiksi unholaan ja nyt keväällä se jostain kumman syystä alkoi kiehtoa. Täällä on siis kaavoja käännelty. :-)

Ompeluista kerron lisää seuraavassa postauksessa, mutta en malta olla millään kertomatta, että jotain mukavaa tulee poikimaan myös teille lukijoilleni tämän uuden harrastuksen myötä, hih.

Iloisin kevätterkuin.

Katja






Aurinko armas kippura varvas..



Auringonvalo ja lämpö ovat meille suomalaisille niin kaivattua pitkän talven jälkeen. En kuitenkaan halua olla ilonpilaaja, mutta kerron heti kättelyssä, että teksti sisältää varoituksia ja tietoa joka saattaa tuntua ikävälle innokkaimmista auringonpalvojista.

Olen parhaillaan mukana tutkimusprojektissa jossa kerätään laajaa tietoa auringon iholle aiheuttamista vaurioista. Tutkimus kantaa nimeä Pohjois-Savon ihosyöpäohjelma (PosIho). Tutkimuksen tarkoituksena on vähentää ihosyöpien sairastavuutta sekä löytää uusia immunomarkkereita ennustamaan ihosyöpien riskiä ja kehittymistä. Ihosyövät ja ihovauriot ovat voimakkaasti lisääntyneet väestössä joten tämä tutkimus on ollut aiheellinen jo pitkään.

Tutkimuksessa ovat mukana Kuopion yliopistollinen sairaala, Iisalmen sairaala ja Varkauden sairaala. Ohjelmaan kuuluu myös tutkimusyhteistyö Itä-Suomen Biopankin kanssa.

Riskiryhmässä ovat helposti palavat henkilöt kuten punatukkaiset, runsasluomiset ja auringolle työssään tai vapaa-aikanaan altistuneet tai ihonsa usein polttaneet (jo lapsuudessa) henkilöt sekä solariumin käyttäjät ja immunosuppressiiveja käyttävät potilaat. Lisäksi tutkimukseen voivat osallistua kaikki 18-80 vuotiaat vapaaehtoiset henkilöt jotka ovat kiinnostuneet oman ihonsa kunnosta. Tiesitkö, että osa väestöstä on myös piilevästi punatukkaisia joka voi selittää ihon aurinkoherkkyyden.

 VARJO ● VAATTEET ● VOIDE

Parhaiten auringon haitalliselta UV-säteilyltä suojautuu välttämällä auringonottoa. Iho kannattaa suojata yli 30 suojakertoimella sekä lisäksi suojaavalla vaatetuksella ja leveälierisellä aurinkohatulla joka suojaa myös kaulan, niskan ja korvanlehdet. Värikkäät paksut vaatteet suojaavat ihoa paremmin kuin ohuet ja valkoiset. Muistisääntönä toimii varjo, vaatteet ja voide. Vältä auringossa oloa, kun UV-indeksi on yli 3, yleisesti klo 11–15 välillä. Elimistölle tärkeää D-vitamiinia saa myös purkista keho ei osaa erotella mistä sen ottaa. On hyvä tietää, että päivän D-vitamiiniannoksen saa keskikesällä jo 15 min aurinkoaltistuksella vaikka pelkästään alaselän iholle, joten pienikin aurinkoaltistus pystyy kattamaan päivän D-vitamiinitarpeen.



Auringon UV-säteilyltä suojautuminen on tärkeää, se pitäisi nykyään kaikkien omasta terveydestään välittävän tiedostaa.  Minun ikäryhmäni ihmiset (40-50 vuotiaat), puhumattakaan meitä vanhemmista ihmisistä, kuuluvat  juuri siihen riskiryhmään joka lapsena ja nuorena ei osannut suojautua riittävästi auringolta, koska auringon haitoista tiedettiin silloin hyvin vähän. Oliko edes olemassa kunnollista aurinkovoidetta ja käyttikö sitä kukaan? Sitten tulivat solariumit ja alettiin käydä talvisin etelänmatkoilla. Rusketusta pidettiin tuolloin muodikkaana. Muistan, että ruskettumisen sanottiin jopa olevan terveellistä ja meidän lasten piti olla paljon kesällä auringossa jotta saatiin vastusutuskykyä talvea varten. Nyt sitten korjataan sitä satoa..Onneksi hyvissä ajoin löydetyt ihosyövät voidaan hoitaa melko helposti vastaanotolla. Tärkeää ja ennaltaehkäisevää on tarkastaa ihon kunto säännöllisesti.

 

Nyt reilun vuoden pyörineessä tutkimuksessa on vapaaehtoisia tutkimuspotilaita saatu jo lähes kaksisataa joten kiinnostus on ollut iloinen yllätys. Seulonnalla on saatu kiinni ja hoidettu useita melanoomapotilaita. Ihosyövän löytyminen tulee usein yllätyksenä ja saattaa säikäyttää potilaan. Silloin viimeistään tulee potilaan usein mietittyä syitä ja seurauksia ja pohdittua mitä on tullut tehtyä oikein ja mitä väärin. Onneksi hyvät asiantuntijat ovat silloin meillä tukena, vastaamassa kysymyksiin ja monet ihosyövät pystytään hoitamaan jo vastaanotolla.  

Jos kiinnostuit tutkimuksesta ja oman ihon kunto arveluttaa voit ilmoittautua tutkimuspotilaaksi ottamalla yhteyttä Kuopion yliopistolliseen keskussairaalaan ihotautienpoliklinikalle tai laittamalla viestiä minulle sähköpostiin joka löytyy sivupalkista. Tutkimusta meillä koordinoivat ihotautien ja allergologian professori Ilkka Harvima ja LT, FM Hanna Siiskonen. Tutkimukseen halukkaille lähetetään kotiin ohjeistus tutkimuksesta sekä esitietokaavake jonka he täyttävät kotona ja ottavat mukaan ensikäynnille. Vastaanotolla potilaan iho tarkastetaan päästä varpaisiin ja arvioidaan ihon vaurioaste ihon pigmenttimuutoksen ja ryppyisyyden mukaan. Samalla tutkitaan mahdolliset ihosairaudet ja luomet alan ammattilaisten toimesta. Potilaan suostumuksella otetaan mielellään ihokoepalat biopankkiin sekä verinäyte. Tästä eteenpäin potilaan iho on tarkassa syynissä kymmenen vuotta jos hän niin haluaa. Ihokoepaloja ja verinäytettä ei kuitenkaan oteta kuin yhden kerran. Uusintatarkastukset määräytyvät ihon vaurioasteen ja löydöksien mukaan.



Onneksi moni on jo tiedostanut UV-säteilyn haitat ja osaa siltä jo suojautua. Lasten ja nuorten iho on vielä erittäin herkkä palamiselle joten sen suojaamiseen pitää vanhempien kiinnittää erityistä huomiota. Rannalla kannattaa leikkiä aurinkovarjon alla ja lisäksi muistettava suojavaatetus pihaleikeissä. Lisää auringoltasuojautumisesta, ihosyövistä ja tästä tutkimuksesta saa tietoa täältä ja täältä . Vastaan mielelläni kaikkiin kysymyksiin ja konsultoin tarvittaessa asiantuntijoita jos oma tieto ei riitä. Neuvoa voi kysyä myös sähköpostilla. Linkeistä löytyy myös hyödyllisä testejä joilla voi testata esim. oman riskiluokkansa.
 
Loppukevennykseksi pyöräytin pienen runonpätkän.

Aurinko saa helliä puutarhurin kukkia, ei kasvoja jottei tarvitse käyttää ryppyrasvoja. 
;-)

Katja






Madekeittoa



Madekeitolle ei minusta vedä vertoja mikään muu kalakeitto ja se kuuluu kevättalven ehdottomiin suosikkeihin. Meilläkin on herkuteltu viime päivinä mateen mahtavalla maulla. Alkuviikon lumimyräkkä on saanut jään alla mateen liikkeelle. Mies on ahkerasti noita kalan roikaleita avannosta narrannut ja kantanut ilokseni keittiöön. Laitan tänne oman madekeittoni ohjeeni niin pääsette halutessanne sitä kokeilemaan ja herkuttelemaan. :-) Varsiselleri ja kookosmaito antavat tälle keitolle hienon säväyksen.

mateen lihaa 
keltasipulia 1-2
kiinteää perunaa  n. 6-7 isoa
kolme sellerinvartta
chiliä
tilliä
kasvisfondia maun mukaan
kookosmaitoa yksi tölkki

Perunat kuoritaan ja paloitellaan isoiksi lohkoiksi. Sipulit paloitellaan karkeasti ja selleri leikataan sentin pätkiksi.  Keitetään kasviksia kunnes perunat ovat puolikypsiä jonka jälkeen lisätään joukkoon kokonainen made. Keitellään rauhallisesti kiehuen kunnes kalan liha irtoaa ruodoista. Nostetaan kala lautaselle ja poistetaan näkyvät ruodot. Paloitellaan kala sopiviksi paloiksi takaisin keittoon. Lisätään lopuksi maun mukaan kasvisfondia, kookosmaito ja tilli. Tarkistetaan suola.

Nautitaan keitto hyvän ruisleivän kera, hymyillen. :-)

Leppoisaa viikonloppua.


Katja



Ruusuja


Mikä sen ihanampaa kuin haaveilla tulevasta kesästä ja ruusutarhasta täällä loskan keskellä. Kuvat eivät ole valitettavasti omasta puutarhasta (voi kun olisikin) vaan kirjoista joita olen viime päivinä lumoutuneena selaillut. Viikonloppuna tein paikallisella kirpparilla suuren puutarhakirjalöydön ja joukossa olivat nämä ihanat ruusukirjat. Voin vain ihmetellä miksi ne olivat sinne joutuneet ja kuka oli niistä hennonut luopua. Onneksi satuin paikalle juuri parahiksi ja poimin euron kirjalöydöt talteen.

Kirjojen kuvat toivat heti mieleeni lämpimät lapsuuden kesät ja äidin kukkivat ryhmäruusuistutukset talomme seinustalta. Muistin myös upean köynnösruusun joka kohosi korkeuksiin lämmintä tiiliseinää vasten ja kukki niin ihanan kirkkaanpunaisin kukin keskikesällä. Tontin laidalla oli vanha suuri juhannusruusupensas mikä houkutteli runsaasti pörriäsiä valkoisiin kerrottuihin kukkiinsa. Kukat avautuivat aina heinäkuun ekalla viikolla juuri sopivasti isäni syntymäpäiville. Noita muistellessa saatoin melkein aistia ihanan kesäpäivän tuoksun..

Mökkipuutarhaan olen istuttanut tuota iki-ihanaa juhannusruusua. Se jotenkin kuuluu suomalaiseen puutarhaan. Olen aina pitänyt sen vaatimattomuudesta ja puhtaan valkoisista kukista. Mökillä on myös lahjaksi saatu vaaleanpunainen suurikukkainen ruusu, joka luultavasti on jokin vanha ranskanruusu, lahjoittajakaan ei ruususta enempää tiennyt. Ruusu paleltui pahoin muutama talvi sitten ja luulin sen jo kuolleen, mutta se lähti yllättäin versomaan viime kesänä.  Toivottavasti ruusu vielä toipuu, pidän kovasti sen runsaasti kerrotuista kukista.

Nyt ruusukirjoja selaillessani alkoi pieni ruusukuume nousemaan. Eniten viehättivät suuret kerrotut ruusut mutta lajikkeet rajautuvat aika minimiin tällä viidennellä vyöhykkeellä jonka vain voin niille tarjota. Ryhmäruusut kiinnostaisivat monipuolisuudellaan. Jospa tontilta löytyisi niille sopiva paikka. Korkeuserojen vuoksi alueella on paljon ns. mikroilmastoista ja tuulelta suojaisia paikkoja, joten hyvällä säkällä jopa jokin arempi laji saattaisi menestyä, kunhan uskaltautuu kokeilemaan.

Ruusupenkki pitää perustaa aurinkoiseen paikkaan. Paras paikka mökkitontilla olisi varmaan rannan tuntumassa rinteen alla. Paikalla on suorastaan paahteinen. Rannassa on kuitenkin paljon puunjuuria joten kohopenkki tulisi ainoastaan kyseeseen. Lämmin rinne suojaisi ja lämmittäisi hyvin taustalla ja keväällä lumet sulavat siitä ensimmäisenä. Toinen mahdollinen alue olisi myös rannan tuntumassa viimekesän dahliapenkissä joka sijaitsee lähellä kasvimaata. Siinä olisi myös valmis penkki joka ei tarvitsisi kuin lantaa ja kompostia joten ruusuja pääsisi heti istuttamaan. Sopivia paikkoja löytyisi varmasti myös yläpihan kukkaniityltä perennojen joukosta. Sopivien lajikkeiden valinta taitaakin olla se suurin ongelma ja mistä niitä löytyisi. Otankin nyt mielelläni teiltä lukijoiltani vastaan suosituksia ja niksejä mistä ruusujen kasvatuksen aloittaisin.

Viikonloppuna ajattelin aloittaa ensimmäiset taimikasvatukset perinteisesti paprikoista. Viime vuonna kylvin paprikat itämään 19.2 joten hyvin aikataulussa pysytään. :-)

Ruusuisin ajatuksin..tsau, tsau..

~Katja