Syys ei ole = ikävyys

Tällä viikolla on ollut kiva polkea töistä kotiin aurinkoisessa säässä, 

vaikka aamut ovat olleet koleita ja sormia palellut ohjaustangolla, 

niin iltapäivällä palatessa on tullut kunnon hiki pyörän selässä. 

Samalla on saanut bongailla syksyn merkkejä 

ja ihailla auringossa kylpeviä puutarhapihoja. 

Mikä sen mukavampaa työmatkaviihdettä.

Maanantaina oli paluu töihin pitkän vuorotteluvapaan jälkeen. 

Tunnelma oli yhtä odottavan jännittynyt kun naapurillani,

 joka hehkutti alkuviikosta lähtevänsä Kirgiisiaan. 

Nyt pitäisi pikkuhiljaa ohjelmoida itsensä takaisin arkimodeen,

 tasapainottaa työ ja vapaa-aika. 

Uuteen päivärytmiin oppiminen ottaa vielä oman aikansa.

Arjen alkaminen tarkoittaa myös enemmän koti-iltoja ns. kotoilua,

 kun työpäivän jälkeen ei aina yksinkertaisesti jaksa muuta. 

Nautin jo pelkästään siitä kun voin iltaisin kaivaa esiin käsityön 

ja istahtaa sohvan nurkkaan kuuntelemaan samalla musiikkia 

tai katselemaan töllöä "aivot narikassa".

Työmatkoilla olen heti alkuunsa saanut hyviä "muistutuksia" varovaisuudesta.

Ensin säikähdin pyörän editse loikkivaa oravaa ja sitten säntäileviä koulupoikia, 

molemmat hyvänä opetuksena siitä, että liikenteessä pitää olla aina valppaana.

Syksyssä on ainakin yksi asia josta tykkään aivan erityisesti, 

se on sisustaminen.

Sisätiloihin siirtyminen saa sisustuskärpäsen päässäni surisemaan

ja kohta huomaan hakeutuvani kauppojen sisustuslehtilehtihyllyille,

Pinterestiin ja sisustusblogeihin fiilistelemään kauniita koteja.

  

Laitoin teille kuvia tämän hetken sisustuksesta.

Samalla oli ihan kiva katsella omaa kotia, kesän jälkeen, kameran silmin.

Reipasta syksyn alkua!

❤

Katja