Ihana joulukirja ja arvonta

Tekstin kuvat ovat Ilona Pietiläisen Tervetuloa jouluun! kirjan sisällöstä.

Piristävä ja sydäntä lämmittävä voimahali kaikille ihanille lukijoilleni 

tähän sateisen harmaaseen marraskuun päivään.

❤

Yhteistyö Docendo
Harmaan päivän piristykseksi blogissa aletaan virittäytyä joulun odotukseen kun esittelen teille tämän vuoden joulukirjasuosikkini joka on Ilona Pietiläisen Tervetuloa jouluun! Tämä Ilonan odotettu ja uusin joulukirja ilmestyi heti syksyn alussa ja vie lukijansa suloiseen joulunodotukseen rentoine jouluvalmisteluineen. Sivuilla kurkistellaan säteileviin joulukoteihin, leivotaan jouluherkkuja ja valmistaudutaan joulunviettoon ihan pikkuhiljaa; tunnelmoiden, nauttien hetkestä ja kiireettömästä tekemisestä.

Kirjailijaa lainaten: ”Tämä kirja on kirjoitettu jokaiselle, jonka mielestä joulun odotus on ihmisen parasta aikaa.”

En valitettavasti kuulu siihen etuoikeutettuun ryhmään joka aloittaa jouluvalmistelut ja joulunodotuksen jo hyvissä ajoin ja olen rahtusen kateellinen niille jotka näin tekevät ja voivat käsi sydämellä allekirjoittaa ylemmän lauseen. Minut joulu osaa yllättää joka vuosi, hiipimällä varoittamatta nurkan takaa ja jouluvalmistelut, äh, ovat aina myöhässä tai hukkuvat kaikenlaiseen muuhun kiireeseen. Meillä se kokemus ihanasta tekemisestä ja kiireettömästä jouluunvalmistautumisesta pitää tiivistää muutamaan päivään, joten siis aivan mahdoton tehtävä. Toivoisinpa, että vielä joskus voisin ihan rauhassa aloittaa jouluvalmistelut ja tehdä kaiken alusta loppuun ihan itse, niinkuin lapsuudenkodissani tehtiin.

Kirjan kuvat ovat niin satumaisen kauniita ja tunnelmallisia, että ne toivat nuo lapsuuden ihanat joulut haikean suloisina muistoina mieleeni. Pieni punainen mökki lumisessa maisemassa on jotakin niin perisuomalaisen idyllistä samoin kuin lumiset maisemat ja nuo lämpimät joulukodit jotka hehkuivat joulutunnelmaa kirjan kuvissa. Löysin myös yllättäviä vinkkejä joulutarjouluun. Uutuutena joulupizza ja belgialaiset vohvelit jotka herkullisine täytteineen menevät taakuuvarmasti testiin. Hyvä idea pikkujouluihin. Herkullisten leivontaohjeiden lisäksi minua inspiroivat helpot koristeluideat, joulukukka-asetelmat ja kirjasta löytyi jopa ohje miten tuunata vanhasta ovesta kaappi.

Kirjassa joulua tunnelmoidaan niin isossa kuin pienessä joulukodissa. Mukana perheiden joulunvietossa ovat tietenkin rakkaat lemmikit ja metsän pikkuystäviä; lintuja ja oravia muistetaan toki jouluna myös. Tämä aitoa joulumieltä tihkuva lämmin joulukirja upposi minuun kuin sula steariini pöytäliinaan ja kirja tuo varmasti lämpimän joulumielen ihan jokaiselle lukijalle tai sen pienen joulukaipauksen..
 
Kiitos Docendolle yhteistyöstä.
Tällä kertaa arvottavana on kaksi kirjaa!
Kaksi onnekasta voi kirjan myötä virittää ajatukset ihanaan joulunaikaan ja aloittaa joulunodotuksen kirjan parissa fiilistellen.

Arvonnan säännöt tulevat tässä.

1. Kaikki lukijani voivat osallistua Tervetuloa jouluun! kirjan arvontaan 

ja jos et vielä näy lukulistallani niin käyppä klikkaamassa LUE-nappia niin pääset mukaan. 

2. Lisäksi kerro kommenteissa mikä on sinulle tärkeintä joulussa.

Jos olet anonyymi laita lisäksi sähköpostiosoitteesi niin tavoitan sinut jos arpaonni suosii. 

Ensimmäisen kirjan arvonta alkaa tänään 14.11 ja päättyy 21.11,

kirjan voittajan ilmoitan 22.11.2018.

Toisen kirjan arvontaan (jos ekalla viikolla ei onnistanut) pääset osallistumaan 22.11 alkaen 29.11 asti

ja toisen kirjan voittajan ilmoitan 30.11.2018.

Huom. En lähetä palkintoa ulkomaille.

ps. Käy tutustumassa muihin Ilonan ihaniin kirjoihin Docendolla tästä linkistä.

 

Tervetuloa mukaan ja onnea arvontaan!

-Katja-

 

robotti-imuri

Kuten viimepostauksessa vinkkasin meillä on uusi siivousapulainen. Olen hänen pätevyyttään nyt arvioinut ja tulin kertomaan saako hän vakituisen pestin vai joutuuko muuttamaan toiseen kortteeriin. Testattavana on siis ollut aivan uuden uutukainen versio iRobot Roomba e5 robotti-imurista joka testien mukaan pitäisi olla edeltäjäänsä tehokkaampi ja ainakin arvostelujen mukaan todella näppärä kaveri.

Olen aiemmin suhtautunut hieman skeptisesti robotti-imureihin koska olen kuullut niin paljon moitteita niiden toimivuudesta. Ongelmia on ollut vähän joka lähtöön joten en ihmettele, että moni on jättänyt laitteen hankkimatta. Eihän robotti vieläkään täysin korvaa oikeaa kunnon imuria mutta omasta kokemuksestani voin kertoa, että kyllä se ylläpitää perussiisteyttä lattian tasolla ihan kiitettävästi. Enää ei villakoirat vastaanota iloisesti kotiin palaavaa ja keittiön muruset ja sängyn aluset pysyvät vaivattomasti kurissa.

Seuraavaksi kerron tarkemmin käyttökokemuksista.

Laite on helppokäyttöinen. Latausasema kytketään seinään mielellään lähelle kodin wifi-antennia ja kun imuri on latautunut se on käyttövalmis. Laitteeseen kuuluu lisäksi älypuhelimella hallittava sovellus jonka voi käydä ilmaiseksi lataamassa. Sovelluksen avulla imuria voi hallita wifi-yhteydellä mikä on tosi kätevää. Imurin saa sovelluksen avulla ajastettua toimimaan tiettyinä aikoina ja laitteeseen saa yhteyden vaikka et olisi itse kotona.

Lemmikkieläinperheitä varmaan kiinnostaa imurin teho. No meillä valitettavasti ei tule karvoja nelijalkaisista vaan pelkästään meistä kahdesta kaksijalkaisesta joten en voi kertoa sen tarkemmin miten ottaa kissan tai koirankarvat. Meillä suurin karvankaristelija taidan olla minä jolta irtoaa se tilastojen mukainen määrä tooosi pitkiä hiuksia päivittäin. Imuteho riittää kyllä keräämään hiukset, leivänmurut, villakoirat, ym. ja lisäksi imuri tunnistaa erillaiset pinnat ja toimii sen mukaisesti. Se liikkuu nopeammin sileällä parketilla kuin esim. makuuhuoneiden kokolattiamatoilla, jotka se nuohoaa erityisen tarkkaan.

Imuri kiipeää vaivattomasti kahden ja puolen sentin esteen yli eli ketterästi korkealle nukkamatolle tai kynnyksen yli. Se tunnistaa ahtaat paikat eikä tunge itseään niihin jumiin. Meillä ei ole kertaakaan tarvinnut ryhtyä pelastustoimiin. :-) Ahtaista paikoista imuri aikansa "mietittyään" ja kokeiltuaan eri vaihtoehtoja löytää kyllä pois. Huonekalut kannattaa järjestää niin, ettei hankalia loukkoja synny jottei imurin tarvitse käyttää akkuaikaa "labyrinttisokkeloiden" ratkaisemiseen. Johdot on myös hyvä nostaa pois tieltä jos mahdollista, sillä imuri kyllä tunnistaa johdot mutta saattaa nykäistä vahingossa esim. pöytälampun lattialle. Imurin korkeus on 9 cm ja halkaisija 34 cm joten se sujahti sujuvasti sohvan ja lipaston alle. Imurissa on pieni pyörivä harja joka ohjaa pölyt hankalista paikoista kuten nurkista kohti imurin kitaa. Käyttösäde latauspisteestä on tässä mallissa yhdeksän metriä ja käyttöaika 90 min. Tämä kannattaa ottaa huomioon imuria hankittaessa, jotta erikokoisiin tiloihin valitaan riittävät parametrit. Imurin mukana tuli virtuaalieste jolla voidaan estää imurin pääsyn ei toivotulle alueelle.

Imuri on helppo huoltaa. Pölysäiliö irtoaa sivusta napista painamalla. Se tyhjennetään ja pestään tarpeen mukaan eikä imurissa näin ollen ole pölypussia. Lisäksi säiliössä on hepafiltteri joka vaihdetaan tarpeen mukaan. Olen tyhjentänyt säiliön joka kerta imuroinnin jälkeen ihan vain nähdäkseni minkä verran se on syönyt. Pölyä se näköjään löytää vaikka asunto silmämääräisesti näyttäisi siistille joten talon emäntä on siivonnut huolimattomasti tai sitten imuri on yllättävän tehokas (toivottavasti jälkimmäinen). :-)

Pölysäiliön tyhjennyksen jälkeen olen pyöräyttänyt vielä imurin selälleen ja tarkastanut sen kumiset telat jotka ohjaavat roskat imurin kitaan. Telat saa helposti irti ja hyvä niin, koska huomasin viimeksi, että niiden juureen oli pyörinyt juurikin niitä minun pitkiä hiuksia. Hiusrullat lähtivät pois telojen päästä onneksi helposti nyppäsemällä kun ensin irrotti telat imurista. Muuten imurissa ei ole irtoavia osia. Pyörivä harja saattaa kulua ja niitä on saatavilla varaosina samoin kuin hepafilttereitä.

Lyhyesti vielä imurin plussat ja miinukset.

plussaa
- älykäs ja huolellinen ei jätä siivoamattomia alueita
- hiljainen (hiljaisempi kuin normaali-imuri)
- Li-akku
- kulkee hyvin kynnysten yli eikä jumiudu ahtaisiin paikkoihin
- latautuu itsenäisesti
- helppo käyttää WIFI-yhteys ja sovellushallintainen ajastus ja käynnistys (vaikka töistä käsin)

miinusta
- hinta
- ei mukana suomenkielistä käyttöohjetta
- ei mahdu imuroimaan kaikkiin asunnon paikkoihin

Uusi siivousapulainen sai meiltä paikan ja ollaan siihen hyvin tyytyväisiä. Se on siirtänyt siivousvälejä ja tehnyt arjesta hitusen huolettomampaa.

Voin suositella robottia sellaisiin perheisiin jotka pitävät siisteydestä, mutta eivät aina jaksa olla imuri kädessä töiden jälkeen, silloin tästä imurista on suuri apu. Vielä kun olisi robotti joka tyhjentäisi astianpesukoneen ja ripustaisi pyykit kuivumaan. Sitä odotellessa..kuulumisiin. ;-)

-Katja

Arjen juhlaa ja ihmeellisyyksiä

Arjesta tekee juhlaa kunnon kotiruoka. Siis sellainen rakkaudella ajan kanssa tehty eikä nälkäisenä kiireellä väsätty, jossa on vähän mitä nyt sattuu jääkaapista tai kaupasta kiireessä löytymään, niinkuin valitettavan usein meillä.. Siispä eilen kun tilanne antoi myöten lähdin töistä hieman aikaisemmin jotta ehdin kauppaan ennen ruuhkaa ja sitten kotiin valmistamaan kunnon illallista.

❤

 Teki niin kovasti mieli jotain hyvää, 

mieltä ja sydäntä lämmittävää, 

koleaan ja sateiseen lokakuun viimeiseen päivään. :-)

❤

Tällä kertaa päätin tehdä halloween teemaan sopivasti myskikurpitsakeittoa. Paloittelin myskikurpitsan ja sipulit kattilaan ja keittelin ne hiljalleen kypsäksi. Lopuksi lisäsin joukkoon muutaman chilipalon ja tuorejuuston sekä lorauksen kasvisfondia ja soseutin kaikki sauvasekoittimella samettisen pehmeäksi. Soseutuksen jälkeen lisäsin vielä keittoon muutaman desin kypsiä rusettimakaroneja antamaan kaivattua suutuntumaa. Keiton lisukkeeksi paistoin mehevän suppilovahveropiirakan ja kääretorttupohjan valkosuklaa-omenakääretortua varten jonka väsäsin saunakahville. Mitäpä sitä muuta tarvitseekaan tavallista arkea juhlistamaan. :-)

 ❤

Ja seuraavaksi voisin todeta, 

että kehitys kehittyy.

❤

Lopuksi en malta olla kertomatta, että meidän perheeseen on hankittu pikkuapulainen. :-) Siis mikä?! No pölypallojen ja villakoirien paimentaja, uusi robotti-imuri! Imuri on merkkiä iRobot Roomba e5. Se on iRobot sarjan uusin tulokas ja sen pitäisi testien mukaan olla mainio siivousapuri, joten katsotaan saako se vakituisen pestin meidän huushollista. Mielenkiinnolla sitä nyt testailen ja hymy herkässä seurailen sen huristelua. Tuntuu vain niin riemastuttavalta kun se toimii ihan omin päin. :-))

Lisää raporttia ja käyttökokemuksia imurista tulossa heti seuraavassa postauksessa.

Tsau, tsau!

❤

~Katja~

Hämyillään ja hymyillään

Ihana väriloisto on piristänyt sumuisina päivinä mutta nyt kun lehdet ovat jo melkein kokonaan karisseet puista näyttää maisema niin harmaalle ja kuolleelle. Aamuinen viileys puristaa kehoa takin sisällä pieneksi ja pistää kipittämään nopeilla askelilla parkkipaikalta sisätiloihin. On taas se aika vuodesta kun päivät soljuvat eteenpäin pitkänä utuisena nauhana ja sitä kaipaa jotakin muuta vaikka tietää sen olevan vielä kovin kaukana. Yhä useammin iltaisin tekee mieli jämähtää sohvalle telkan tai Netflixin äärelle ja ensimmäinen villasukkapari valmistuu siinä sivussa kuin huomaamatta.

Huomasin eilen kauppareissulla, että glögit olivat ilmestyneet kaupan hyllyyn. Ja kappas kotoa pakastimesta löytyi vielä viimejoululta unohtunut valmis piparitaikina. Niin se joulu vaan hiipii tip, tap huomaamatta. :-) Pitänee tarkastaa piparitaikinan parastaennen päiväys. Päätin kuitenkin malttaa marraskuun puolelle ennenkuin paistan ne ensimmäiset herkut ja alan kerryttää joulukiloja. :-)

Lokakuu alkaa olla lopuillaan ja kohta pääsee virittymään joulun odotukseen jo ihan oikeasti. Vielä en ole kuitenkaan törmännyt kaupoissa joulukoristeisiin mutta kun marraskuun ensimmäinen päivä koittaa on takuuvarmasti jo täysi riemu irti. Monia ei enää "muovinen" jouluhömppä jaksa kiehtoa vaan se itsetehty joulu on ehdottomasti paras, sama täällä. Minulle kynttilät kuuluvat juuri nyt tähän aikaan ja tuovat tunnelmaa hämäriin iltoihin virittäen ihanasti tulevan talven ja joulun odotukseen. 

"Eihän me tarvita kynttilöitä kun meillä on sähköt."

Sanoo mies ja napsauttaa kirkkaan kattolampun palamaan.  

"Eikä!", kiljahdan. "Mitä olisi hämärä ilman kynttilänvaloa?" 

Mies katsoo ihmeissään, "Miksi ei, näkisi paremmin kun on kunnon valaistus?" 
Äh, miehet ei ymmärrä.

"Ihan sama kuin joku sammuttaisi musiikin kesken tanssin

tai suihkussa saisi yks kaks niskaansa jääkylmää vettä.

 Minä haluan hyggeillä ja fiilistellä."

Yritän selittää..

:-)

Eipä ole kauaa kun nämä nykypäivän tunnelmavalot olivat ihan arkipäivää. Valoa hämärään pirttiin loi ainoastaan kynttilän tai päreen liekki. Viime vuonna joulunalla kävin fiilistelemässä tosi hämärää tunnelmaa oikeassa savupirtissä, jutun voit käydä lukemassa tästä.

-Katja-

Suven suloista lokakuuta

Ihanan lämmintä! 

Eilen sunnuntai-iltapäivänä mittari kohosi peräti 20 asteeseen, :-) vau! 

Mökillä vietettiin leppoisa syysviikonloppu. Mies lähti aamuisin lintumetsälle ja palasi vasta puolen päivän aikaan joten minulla oli aikaa lueskella ja odotella päivän valostumista. Lauantaiaamu oli sumuinen ja päivä jatkuikin sumuisena. Tyyni, lämmin, hiljainen päivä. Sumu pehmensi värikästä maisemaa kauniisti, kun valo siivilöi metsää sen maidonvalkoisen filtterin läpi.

Korppi raakkui vastarannalla ja kaarteli rehvakkaana yläilmoissa tarkkaillen hirvimiesten touhuja. Kaukaa kantautui koiran haukuntaa, kuului laukaus.. rytinää..siellä saatiin saalista. Orava käväisi ruokintalaudalla ja jäi kuusen oksalle tarkkailemaan puuhiani. Naksutteli muutaman kerran ja huiskautti pörröhäntää. Se tarkoitti ihmisten kielelle käännettynä: Sinut on nähty! Naksutin sille takaisin ja huiskautin kättä, tuttu kaveri kun on. :-)) Talitinttijengi ratsasi terassin, se raakkasi tarkkaan kukka-astiat ja laudanraot ja jatkoi sitten räystään tutkimisella.

Hämärän peitto vyöryi päälle jo iltakuuden aikaan. Asettelin saunapolulle lyhtyjä jotka loivat tunnelmaa saunareissulle.  Lyhtyjen valo lämmitti tyyntä iltaa ja valaisi polkua läpi yön.

Viikonloppuna oli mitä mainioin keli puutarhatöihin. Suojasin alppiruusut talveksi ja haravoin kulkureittejä. Siivosin vielä loput kesäkukkaistutukset kompostiin ja keräsin viimeiset siemenet terassin samettikukista ja ruusupavuista talteen. Päätin istuttaa loput vaaleanpunaiset tulppaanit rantapenkkiin. Ne tulivat vähän sinne tänne, mihin istutuslapio juurakoiden lomaan vaivattomasti upposi. Vielä jäi tehtäväksi hedelmäpuiden; luumujen, kriikunoiden ja kirsiloiden suojaus ja sitten voi minun puolesta vaikka talvi tulla. :-)

Tällä postauksella vastaan Puutarha on kotini- blogin Syksyn sävyt- haasteeseen,

 jonka aloitti Tiiu Puutarhahetki- blogista täällä. 

Jokainen halukas voi ottaa kopin tästä nyt ja osallistua mukaan haasteeseen jos haluaa. 

Haasteen säännöt Puutarhahetki-blogissa.

Lopuksi sokerina pohjalla kerron upean Linnut lähellä kirja-arvonnan voittajan.

 Oli tosi kiva lukea kommenteista teidän suosikkilintuja ja lintutarinoita 

ja samalla huomata miten tärkeitä linnut meille kaikille ovat.

Kiitos kaikille osallistujille ja Docendolle hyvästä yhteistyöstä.

Linnut lähellä- kirjan voitti Piparminttu Multaa ja mukuloita- blogista. 

Paljon onnea! Voittajalle on postia. 

Muille lukijoilleni tiedoksi kirja löytyy täältä josta sen voi käydä itselleen hankkimassa.

Ps. en malta olla kuiskaamatta..

..lisää ihania arpajaisia syksynmittaan tulossa..

.. pysyhän kuulolla, sshh.

~Katja~

Ilouutinen luonnonystäville ja arvonta!

Kirjaesittelyssä Linnut lähellä-kirja (Roine Magnusson, Mats Ottosson, Åsa Ottosson)

Upea Linnut lähellä-kirja tömähti 272-sivun voimalla postilaatikostani. Kun olin kuorinut kirjan paketista ja pitelin tuota painavaa neliskanttista opusta käsissäni sen valkoinen ulkoasu, sveitsiläinen sidonta ja upea kansikuva tekivät heti laadukkaan ensivaikutelman. Eikä ihme sillä kirjan tekijöiksi paljastui huippuosaajia, mikä näkyi hienossa kokonaisuudessa. Upeiden kuvien lisäksi kirjan teksteistä löytyi kauniita tarinoita ihmisten ja lintujen kohtaamisista mikä linkitti linnut tärkeäksi osaksi elinpiiriämme. Kirjan teksteistä kävi ilmi miten tärkeitä nuo pienet kosketukset luontoon ovat ja sen pukeminen sanoiksi lämmitti erityisesti sydäntäni. 

Arvatenkin Linnut lähellä- kirja Docendolta on tämän syksyn halutuin uutuus luonnonystäville.

Blogiyhteistyö Docendo

 (Tekstin kuvat ovat kirjan sisällöstä.)


Nyt tämä Ruotsissa vuonna 2017 ensimmäisen kerran julkaistu kirja on saatu suomeksi. Se esittelee lähiympäristömme siivekkäitä joista mukaan on valittu 30 lintulajia. Kirja on palkittu mm. Augustpriset- ja vuoden kaunein kirja -kilpailussa!

Kirjan kolme tekijää ovat; Roine Magnusson, joka on valittu Ruotsin vuoden 2017 luontokuvaajaksi. Mats Ottosson on sekä luontotoimittaja, että tietokirjailija. Hän on julkaissut 20 kirjaa yhdessä kirjan kolmannen tekijän Åsa Ottossonin kanssa, joka on luontoa rakastava free lance- toimittaja, kirjailija ja luennoitsija. Mainittakoon vielä, että Mats Ottosson kirjoittaa tekstit vuosittain suosittuun Fågeldagbokiin ja hän on Ruotsin radion Naturmorgon-ohjelman juontaja.

Kirjan mukana uppouduin täysin lintujen maailmaan. Sivuilla kurkisteli tuttuja lintuja ja hieman tuntemattomampiakin. Sympaattiset tarinat ihmisten ja lintujen arkisista kohtaamisista toivat mieleen omia lintukokemuksia ja väitänpä, että olen löytänyt myös noita persoonallisia luonteenpiirteitä eri lajeista niin kuin monet kirjan kertojista.

Kuvissa linnut eivät poseeraa jäykästi kameralle kuten Von Wrightin maalauksissa tai miten lintukirjoissa on yleisesti totuttu näkemään vaan esiintyvät lintumaisen luonnollisissa asennoissa aivan kuin leikattuina kirjan sivulle suoraan omasta elementistään. Kuviin linnut on kuin yllätetty kesken lintumaisia puuhiaan ja "lintupaparazzi" ollut selvästi liekeissä. :-))

Ihastuin kirjan kuvien kiehtovaan maailmaan joka toi nämä vekkulit siipiveikot niin lähelle kuin voisin kuvitella näkeväni ne luonnossa. Kirjan teksti oli sopivan kevyttä luettavaa ei siis pelkkää perustietoutta vaan lisäksi kansanperinnetietoa ja tarinoita ihmisen ja linnun kohtaamisista, joka teki siitä hyvin omaperäisen.  Kirja sopii minusta kaikille luonnonystäville niin pihapiirin lintubongareille kuin intohimoisille lintuharrastajillekin. Se on myös kaunis lahjakirja jonka upeita taidekuvia on ilo katsella.

Sinulla on mahdollisuus voittaa tämä ihastuttava Linnut lähellä-kirja omaksesi
olemalla lukijani
tai
painamalla LUE-nappia (tarkastan lukijat ennen arvontaa rehellisyyden nimissä).

Lisäksi kerro komenttikentässä oma lempilintusi tai jokin lintumuistosi

ja laita sähköpostiosoitteesi (niin saan sinuun heti yhteyden jos arpaonni suosii).

Arvonta alkaa nyt ja päättyy sunnuntaina 14.10.2018.
Ilmoitan voittajalle henkilökohtaisesti.
En lähetä voittoa ulkomaille.

Onnea arvontaan!

-Katja-

Syksyä puutarhassa

Juuri äsken taivaalta sateli sitä valkoista ainetta jota lumeksi kutsutaan. 

Ei onneksi vielä paljon, mutta muistutuksena tulevasta. :-)

Tein alkuviikolla sipulikukkaistutuksia isoihin saviruukkuihin jotka sitten hautasin talvehtimaan kasvilavoihin. Osa sipuleista tuli kahteen suureen koriin jotka pitää vielä suojata talveksi juuttikankailla ja pakkasharsoilla. Korit aion siirtää keväällä aurinkoon lämpimälle terassille jossa ne toivottavasti pian ilahduttavat kukkinnallaan ennenkuin maassa olevat ehtivät kukkaan. Jätin korien reunoille tarkoituksella tyhjää multatilaa eristeeksi ja siihen tilaan mahtuu keväällä orvokkeja ym. kunhan multa lämpenee.

Voi miten kaiholla ja malttamattomana sitä jääkään taas odottamaan kevättä, 

kun jo mielessään kuvittelee kevätkukkien kukoistuksen. :-)

Syksy on tuonut tullessaan ihania värejä, joten bloginkin oli aika "pukeutua" ruskan väreihin. Etenkin tänä syksynä olen ihaillut upeaa ruskaa ja varsinkin sen syvän punaisia värejä. Värikkäät krassit sinnittelivät mökin rantapenkissä, samoin rinteen maksaruohot jotka kukkivat aina viimeisinä perennoista ja ovat nyt vasta kauneimmillaan. Monesti ne ehtivät kukkaan juuri ennen pakkasia ja sitten heti paleltuvat. Sammaleen tummanvihreä ja punaisen yhdistelmä tuo mieleen haikean aavistuksen joulusta. Lämmin ja kostea syksy on saanut rinteen sammalpeitteet kukoistamaan tummanvihreänä ja olen ihaillut niiden pehmeän samettista olemusta aina ohikulkiessani. Nyt alkaa kuitenkin olla jo se aika vuodesta, että tuo kaikki vihreys peittyy pian lumen alle. Hyvä niin. :-)

Puutarha alkaa olla valmis vastaanottamaan talven, puutarhurista en vielä tiedä. :-)

Alkuviikolla päätin, että eiköhän tämä sipulien istutus ala jo riittämään, mutta eiköhän niitä mokomia tullut hankittua vieläkin lisää. Pitäisi olla malttia tai välttää kokonaan puutarhaliikkeitä, voi pirskatti! Viikonlopuksi luvattiin aurinkoista säätä ja mökillä istutusurakka näillä näkymin siis jatkuu. Täytynee edelleen olla varovainen näiden käsien kanssa ettei saa niitä uudestaan kipeiksi. Onneksi mies lupautui istutuspuuhiin avuksi. :-)

Reipasta syysviikonloppua ihanat!

Tsau, tsau..

-Katja-