Voi miten pian syksy on taas tullut. Keräsin viikonloppuna talteen krassin siemenet ja istuttelin narsissinsipuleita. Punarinta hyppeli ympärilläni ja seurasi tarkkaavaisena puuhiani. Välillä se pyrähti lähemmäs ja nappasi nopeasti mullasta esiin paljastuneen ötökän. Sitten se lensi taas turvallisen välimatkan päähän odottamaan. Seurasin sivusilmällä tämän rohkean pikku linnun puuhia huvittuneena. Siitä taisi tulla puutarhurin ystävä :-)
Värikkäät amiraaliperhoset saapuvat joka vuosi puutarhaani loppukesällä. Aurinkoisina päivinä ne viipyvät kukissa pitkään. Nauhuksen kukat näyttäisivät viehättävän näitä isoja kauniita perhosia erityisesti.
Istutin callunoita alppiruusun viereen.Valkoiset kukat tuovat samalla myös valoa mökkipolun reunaan. Toivottavasti ne kestäisivät tällä kertaa talven yli.
Virkeyttä alkavaan viikkoon.
Katja
Ei kommentteja