Sateet tulivat..

..vihdoinkin! "Sade tule ystäväni tule taas, tule tuo se tulva joka puhdistaa.." lallattelin riemusta kun sade alkoi pikkuhiljaa rummutella mökin peltikattoa ja lopulta vettä tulikin niin kovasti, että räystäät tulvivat yli äyräidensä ja sadevesiastiat täyttyivät hetkessä. Voi miten hyvää sade tekikään luonnolle, eläimille ja puutarhalle.

Kun kerta Forecast ja Ilmatieteen laitos näyttivät kerrankin olevan yhtä mieltä säätiedotuksesta,  en minäkään enää epäröinyt vaan annoin perennoille luonnonkastelun kera lisää kasvuvoimaa, olin ns. kaukaa viisas ja ripottelin lannotteet päivällä ympäri pihaa ihan siinä toivossa, että saapuva sade imeyttäisi ravinteet tehokkaasti maahan. Toivottavasti sateen jälkeen saadaan pian nauttia kauniista kukkaloistosta monin uusin tuoksuvin kukin. Siitä haaveillessa kivat viikonloput tai kesäloman alut, täällä ne jatkuu. Tsau.

-Katja-

Iso kesä alkoi

Kiitos kaikille lukijoilleni ihanista juhannustervehdyksistä. 💚 Juhannus oli täälläkin sateinen ja hyvin tuulinen niinkuin ennustettiin. Säästä piittaamatta istuttelin kesäkukkia vaikka tuuli riepotteli tienoita ja vettä tuli ajoittain kuin saavista kaataen. Instaankin sain otettua pari kuvaa suojaiselta terassilta.

Juhannuksen myötä alkoi niin sanottu iso kesä. Yöt lyhenevät mutta ilmat lämpenee ja saadaan ne heinäkuun helteet (toivottavasti) ja kasvu hyppää yks kaks kovaan vauhtiin varsinkin jos vielä sopivasti sataa. Pimenevien öiden myötä puutarha hurahtaa hurjaan kasvuvauhtiin ja niin myös rikkaruohot.

Rikkaruohojen kitkemiseltä olen yrittänyt välttyä monin tavoin, se ei ole varmaan kenenkään mielihommaa, paras konsti on istuttaa kasvit niin tiheään ettei rikkaruohot mahdu sekaan kasvamaan. Jotkin rikat ovat kuitenkin varsin sitkeitä ja pukkaavat vaikka minkälaisen kasvuston väliin. Kaksi sinnikkäintä mökkitontin valloittajaa ovat ehdottomasti nokkonen ja rönsyleinikki. Nokkonen viihtyy erityisesti mökin saniaisrinteessä ja kurottautuu korkeiden kotkansiipisaniasten välistä jopa reilun metrin korkeuteen, ennenkuin käyn sen sieltä pois nyhtäisemässä. Rönsyleinikki taas ryömii sissinä salaa kasvillisuuden alla ja pukkaa yks kaks ylös iloisen keltaiset kukkansa. Kun rönsyleinikin nostaa maasta lähtee mukaan yleensä myös kasvin rönsytertut, jotka ovat jo katalasti aloittaneet kukkamaan valloituksen. Nämä pahimmat riesat työllistävät kitkijää joka ikinen kesä, vaikka kitkisi kuinka huolellisesti niin aina ne löytävät jotenkin tiensä istutuksiin.

Ei siis ole oikotietä onneen vaan on kitkettävä ja ahkerasti. Kitkemisen aloitin sunnuntaina kun sateen jälkeen maa oli sopivan kuohkea ja rikat irtosivat maasta helposti nostamalla. Leinikin saa parhaiten kitkettyä ujuttamalla sormet juurimättään alle ja nostamalla koko kasvi ylös näin saa usein koko juuritertun kokonaisena. Toinen konsti on käyttää apuna puutarhatyökalua jolla pääsee koukkaamaan juuren alle esim. voikukkaraudalla.  Nokkonen taas on hieman hankalampi kitkettävä se kun tekee pitkän ränsyjuuren joka katkeaa helposti. Nokkosen ehyenä ylös saaminen on haastavaa ja vaikka kuinka huolellisesti kitkisi ei tarvitse jäädä kuin pieni juuren kappaleita maahan niin jo kohta kasvi versoo siitä. Parasta olisi jos saisi rikkaruohon juuret maasta mahdollisimman kokonaisena.

Mökkipihassa käyn joka kesä tätä loputonta taistelua viheliäisiä rikkoja vastaan, vielä en kuitenkaan ole kitkentämyrkkyihin sortunut vaan ihan luomuna kitken. Myrkyt eivät tulisi myrkyttömästä periaatteestani edes kyseeseen, joten kitkentähommia piisaa. Jonnekin mökkitontin laitaan saa aina jäädä nokkospuska jos toinen sillä se on tärkeä ravintokasvi monille perhosentoukille. Sen säästäminen auttaa lisäämään perhoskantaa, joten ei siis haittaa vaikka ei ihan kaikkea koskaan onnistuisi kitkemään, saadaanpahan lisää kauniita perhosia. :-)

Aurinkoista viikonalkua ja lepposia hetkiä puutarhassa.

Katja

Viimehetken kesäkukkavillitys

Suunnittelin eilen, että tänään hankin ne loput kesäkukat ennen kuin huristelen mökille siivoamaan ja juhannusta valmistelemaan. Jotain kaveriksi pinkille ja farkunsiniselle, ehkä vihreää ja valkoista ja kenties uusi istutusastia tai useampi, katsotaan mitä kivaa löytyy. :-)

Terassikukka-amppelit ovat tänä kesänä omasta mausta poiketen iloisen monenkirjavat ja rönsyilevät pinkki-tummanpunainen-keltainen trilogiat. Nämä amppelit tuli alkukesällä poimittua mukaan puutarhalta ihan ilman sen kummempia suunnitelmia ja samalla taisi päästä tarkan kesäkukkasuunnitelman sijaan kunnon mummolameininki valloilleen. :-) Toivottavasti en ihan pian kyllästy näiden monenkirjavuuteen.

 

Terassi on ensitöikseen lakaistava ja siivottava eilisen tuulimyräkän jäljiltä sinne lentäneistä risuista ja kävyistä, sitten pääsen mielihommaani kesäkukkaistutusten kimppuun. Toiveikkaana olen vieläkin juhannussään suhteen ja ulkona on kuiteskin vielä ihanan aurinkoista ja lämmintä, joten eipä haittaisi vaikka olisi hieman viilempää välillä, kunhan ei tuulisi ja sataisi ja vielä mitä! Eipähän tarvitsisi olla kastelemassa ja pysyisi hyttyset poissa, positiivisesti ajatellen. :-) Mikään ei ole tylsempää hommaa kuin vedellä kymmeniä metriä pitkää puutarhaletkua perässä, joka jatkuvasti takertuu kiviin ja puunrunkoihin tai menee muuten vain solmuun niin ettei vesi pääse kulkemaan. Sen kanssa on saanut tapella alkukesän kyllikseen. Asiasta kolmanteen tai neljänteen, laitan kesäkukkaistutusten kuvia Insataan juhannuksen seutuun ja saatanpa laittaa myös samalla muita juhannuskuvia sinne, käykäähän seuraamassa.

Mut hei, parasta vielä puuttuu, arvatkaas mikä juhannukselta alkaa.. LOMA, LOMA, LOMAAA jiihaa! Sitä odotellessa pistän vielä hihat heilumaan.

Ihanan suloista ja romanttista suvenjuhlaa ja viikonloppua kaikille lukijoilleni, with love 

<3

Katja

Kiirettä ryytimaan kulmilla

Joka kesä on mökillä haaveena saada kaikki valmiiksi ennen lomaa; siivottua, ikkunat pestyä, pihamaa siistittyä ja kitkettyä, ruukkupuutarhat hoidettua jne. lista on loputon. Myönnän, että olen luonteeltani hieman perfektionisti ja siksi hommat ei oikeastaan koskaan lopu vaan aina poikii lisää kun yhden saan valmiiksi, pläääh. Toiveajattelua siis, vaikka olisihan se ihanaa.. ja lomalla puuhailisin sitten vain niitä mukavia pikkujuttuja iloisesti harrastusmielellä rallatellen.. :-)

No viikonloppuna yritin päästä tuohon tavoitteeseen ahertamalla uutterasti pihamaalla lyhyissä kesävaatteissa hyttys ja mäkärä parven syötävänä ja lopulta iltapäivän paahteessa ihan sikana hikoillen pitkä ulkoilupuku päällä ja hyttyshattu visusti päässä. Mutta eipä päässeet mokomat verenimijät enää häiriköimään, hähhää!

Poistin harsot lavakauluksista ja pääsin mielenkiinnolla kurkistelemaan niiden alle. Kasveille näytti kuuluvan hyvää, harso oli sopivasti pidättänyt kosteutta ja lämpöä joten sen alla kasvit olivat päässeet hyvään kasvuvauhtiin. Uusi kasvipengerrys on sekin toimiva ja kasvimaa kylpee nyt täydessä auringossa lähes koko päivän. Harvennushommat jo odottavat.

Laittelin herneille ja pavuille kiireesti tukisäleikköjä koska olivat venähtäneet harson alla melkoisesti pituutta.

Tällä viikolla pitäisi sataa joten kasteluhommat hoituvat luonnostaan, yksi puuha vähemmän, jei jei! Toivottavasi ilma ei ala siitä kovin viiletä. Juhannuksesta on kuitenkin tulossa ihan normi viileä. Puuhaa riittää vielä ennen jussia ja lomaa ja töissäkin pitäisi käydä.

Joten iloinen moikkelis täältä ja kuulumisiin.

~Katja~

 

Alppiruusut

Viikonlopun kunniaksi herkutellaan hetki alppiruusupuiston (kts. myös ed. postaus) näyttävällä kukinnalla. 

Kukkailoa

ja virkistävää viikonloppua.

 💜

Katja

Atsaleat

Täältä Kuopiosta löytyy pieni puisto joka on niin ovelassa paikassa ettei sen olemassaolosta monikaan edes tiedä. Vain pieni tienviitta hiekkapolun päässä opastaa Niiralan alppiruusupuistoon. Puisto on Helsingin yliopiston kokeilualue jossa testataan alppiruusujen ja atsaleojen selviytymistä.

Juuri nyt on paras aika puistossa vierailuun sillä paikalle saapujaa odottaa silmiähivelevän upea kukkameri. Tuoksuvat karamellinväriset atsaleat ovat täydessä kukassa ja tunnelma kuin sadusta. Kävin illalla ihailemassa hehkeää kukkaloistoa ja ihanan tuoksupilven ympäröimänä kuvasin toinen toistaan herkullisempia kukkijoita. Tässä teille pienet terveiset puistosta, olkaa hyvä.

Puiston alppiruusujen kukintaa seuraavassa postauksessa.

 💛

Reipasta torstaipäivää toivotellen.

~Katja~