Syksyn "ensiapupaketti"

Jottei syksy tuntuisi niin tylsältä ja synkeältä on parasta välillä muistaa hemmotella itseään. :-)

 Siihen tarkoitukseen tilasin pienen "ensiapupaketin" joka saapuikin pikapikaa apuun.  

Paketti sisälsi minulle tuttuja ja hieman tuntemattomampiakin kauneustuotteita. 

Etenkin minua kiinnostivat luomu shampoot joista en ole vielä paljoakaan kokemuksia kuullut...

valitsin siten kamomilla shampoopalan itselle ja miehelle teepuun. 

Ulkonäkö shampoissa ainakin oli mielenkiintoinen. 

Miehen mielestä tuote olisi saattanut vahingossa päätyä vaikka leivänpäälle jos olisin ruokapöydälle unohtanut, niinpä :-) 

Warpaint hampaiden valkaisutuote kolahti myös paketista. 

Tästä tuotteesta olen kuullut niin paljon positiivista palautetta, että ihan pakkohan sitä on lopultakin testata onko maineensa väärti?

Lisäksi paketissa saapui Purelogicolin soluja uudistavan kasvopesu jota olen käyttänyt jo vuosia.

Vaikka kyseisen tuotemerkin tuotteissa kuuluisi olla isolla varoitus: 

Tuotteen hinta saattaa vääntää naamaa.:-( 

Ovat ne valitettavasti todella laadukkaita.

Viimeisenä paketista löytyi heräteostoksena Mádara Nokkonen Daily Defence - kosteuttava nokkossuihke ja sitä tulikin testattua heti aamutuimaan suihkun jälkeen. 

Suihkautin sitä kevyesti kaulaan ja kasvoille ennen päivävoiteen levitystä. 

Ah, tuoksu oli ihanan yrttinen ei kuitenkaan ärsyttävä, vaan sopivan raikas joka sai koko aamuisen olemuksen virkistymään. 

Suihke sisältää nokkosta ja aloeveraa jotka molemmat hillitsevät ihoärsytystä. Ensivaikutelma oli tosi positiivinen ja mainostinkin sitä heti aamulla töissä kahvihuoneessa, samalla kun tuli tarkastettua ettei tuoksunut liikaa (meillä kun on tuoksukielto). Ajattelin kokeilla sitä jatkossa myös kuiviin hiustenlatvoihin. 

Joten näillä ei niin tarpeellisilla mutta kuitenkin välttämättömillä arjen pelastajilla on tämä viikko pyrähtänyt käyntiin.

Virkeää ja kaunista alkuviikkoa!

Katja

Keittiö asiaa

Tervehdys kuin tuulahdus! Tässä tulee nyt aiemmin lupaamani postaus keittiöstä. Tämä Kvikin keittiö on ollut minulla kohta vuoden käytössä. Alunperin tarkoitus oli vain päivittää keittiökoneet mutta koska haluttiin myös parannella toimivuutta päädyimme lopulta täysremonttiin. Kaappien väri pysyi edelleen valkoisena kuten vanhassa keittiössä mutta kaikki laitteet halusimme uuteen keittiöön kokonaan integroituina.

Valitsin mallistosta Manonin XXL kokoisena joka tarkoittaa, että työtason syvyys on 68,8 cm ja korkeus 80 cm. Se antaa keittiöön kiitettävästi lisää kaivattua työskentelytilaa ja säilytystilaa. Lisäksi osaan vetolaatikoita asennettiin sisälaatikot järjestelyä helpottamaan. Laatikot aukeavat kokonaan jolloin laatikon takaosaan ei jää ns. katvealuetta. Työtasoiksi tuli valkoinen täyslaminaatti jonka mustaydin jätettiin näkyviin ulkonäön vuoksi. Niinikään valitsin mustan tiskialtaan joka kiinnitettiin tasoon altapäin niin, että allas ja työtaso saatiin  liitettyä toisiinsa saumattomasti joka helpottaa tason pyyhkimistä.

Induktioliesi on kapea Siemensin flexible joka on ollut meillä täysin riittävä aiempaan 60 cm lieteen verrattuna.  Tarvetta kun ei meillä yleensä ole kuin korkeintaan kahdelle keittoastialle tai paistinpannulle ja kattilalle yhtäaikaa. Täytyy myös rehellisesti myöntää etten ole kertakaan edes kaivannut vanhaa leveää liesitasoa. Flexible ominaisuus ja boost toiminto tekevät uudesta liedestä todella joustavan ja kätevän käytössä. Vaikka liesi olikin keittiön kallein investointi on se ollut sen arvoinen. Samalla säästyi arvokasta työskentelytilaa. Käytännöllisempää oli myös valita 45 cm astianpesukoneen 60 cm tilalle. Nyt astiat eivät enää odota tiskikoneen täyttymistä ja seiso koneessa odottamassa vaan ne pestään melkein heti. Tuo harvinainen, melkein sukupuuttoon kuollut, oikeakätinen mikro (joka meille oli ainoa sopiva vaihtoehto) löydettiin pitkän metsästyksen jälkeen viimein Boschilta. Oikeakätisiä mikroja kun ei paljoa ole markkinoilla.

Jääkaappi ja pakastimet ovat integroituina ruokapöydän takana olevaan kaapistoon jossa on myös ruokakomero ja yläkaapit. Työtason valo on päivänvalo ledlista jonka värilämpötila on puhdas valkoinen. Valaisimessa on himmennin, muisti ja kosketuskytkin. Tähän miehen itse hankkimaan ja asentamaan valaisinsysteemiin olen ollut erityisen tyytyväinen. Kvikin valaisin valikoimasta löytyi ainoastaan kaapiston alle asennettavia spottivaloja jotka antoivat pistemäisen valon tasolle toisin kuin ledvalolista joka valaisee pöytätason yhtenäisesti. Liesituuletin on integroitu kaapistoon ja siinä ulosvedettävä lippa.

Miinukset tässä keittiössä olivat asennuksen vaativuus ja siitä johtuen hitaus. Viimeistelyyn piti jonkin verran itse puuttua jotta joitakin ulkonäköseikkoja satiin korjattua mieleiseksi. Muuten esim. kaapinrungot olisivat jääneet näkyviin ovien alta. Kvikin malliston muoviset aterinlokerikot ovat epäkäytännöllisen kokoisia ja normaalit aterimet eivät mahdu niihin mitenkään järkevästi. Olenkin ajatellut hankkia niihin uudet muualta. Roskien lajittelu vaunut ym. erikseen hankittavat lisäosat olivat kalliita. Meille suurin osa sisusteista onkin hankittu Ikeasta.

Plussaa tässä keittiössä ja se miksi tämän valitsimme on ehdottomasti ulkonäkö. Pidin tanskalaisesta selkeästä tyylistä. Lisäksi XXL-kaapit, laatikot ja siten työtasoon valittavissa oleva syvyys tekivät siitä meille juuri sopivan. Ohut kokolaminaattitaso on minusta tyylikäs ja sitä ei ollut muilla keittiömyyjillä saatavilla. Pienet käytännöllinen uudistus oli myös tämä pyöritettävä pistorasia joka ei vie tilaa alakaapeista. Lisäksi kokonaan työtasoon integroitu tiskiallas tekee siivoamisesta helppoa.

Yläkaapeista en uskaltanut näin pienessä keittiössä vieläkään luopua. Ehkä sitten joskus toisenlaisessa asunnossa jossa on toivottavasti siihen enemmän tilaa. Valkoinen keittiö kuitenkin näyttää avaralta ja sulautuu hyvin valkoisiin keittiöseiniin. Tähän asti tämä keittiö on toiminut meidän kahden hengen perheessä hyvin ja toivottavasti kestää seuraavat kymmenen vuotta kuten aiempi keittiö kesti. Olisi mielenkiintoista kuulla ovatko lukijat tehneet viime aikoina keittiöremonttia tai onko se suunnitelmissa lähitulevaisuudessa? Ja millainen keittiö on teidän unelmakeittiö?

Reipasta torstaipäivää toivotellen

Katja

Kourallinen onnea

Arvatkaapas mikä sai minut tänään onnelliseksi? 

Kyllä kuten kuvasta näkyy, sain lahjaksi kourallisen kauniin vihreitä tammenterhoja. :-)  

Mies oli ruokatunnilla käynyt ne minulle omin "pikku kätösin" keräämässä kun tiesi, että saattaisin ilahtua niistä, voih <3 

Tällaiset pienet arkiset asiat se, että joku välittää ja huomioi saavat minut aina hyvälle tuulelle. 

Ei se vaadi kuplia ja kimallusta, vaan juuri tällaisia pieniä "helmiä" 

joita aina välillä salaa toivoo arkea piristämään.

Hyvää tostai-iltaa

Katja

Värien paluu jipii!

Olen jo pitkään tuntenut sisutusmakuni  hieman kömpelöksi kauniiden valkoisten, pelkistettyjen ja niin tarkkaan harkittujen, eteeristen design kotien rinnalla. Siitä syystä olen nyt aivan riemuissani seurannut viimeisimpiä trendejä. Ihanan  värikäs ja  hieman boheemikin tyyli tekee paluuta. Minkään ei tarvitse olla viimeisen päälle suunniteltua ja mukavuus on estetiikkaa tärkeämpää ja ennen kaikkea se antaa niin paljon enemmän vapauksia sisustajalle!

Eräs sisustussuunnittelija totesi kerran miten paljon helpompaa hänestä on sisustaa tila jossa on paljon esineitä kuin tila jossa on vain muutama esine, voin vaan kuvitella! Minusta sisutaminen ei ole enää kivaa jos jokaisen huonekalun ja esineen pitää noudattaa tiettyä linjaa. Arvostan kyllä puhtaan tyylin kannattajia jotka pysyvät tiukasti tyylilleen uskollisena, se vaatii varmasti kovaa itsekuria... siitä syystä minun on ihan turha edes yrittää, hehee.

Valkoinen antaa valoa ja puolustaa vahvasti paikkaansa varsinkin täällä pimeässä pohjolassa. Värit ovat tulleet antamaan voimaa, iloa ja vapautta pelkistelyn vastapainoksi. Tästä innostuneena, siivouspäivän lomassa, teki mieleni samalla sisustella ja muokkasin olohuoneen järjestystä hieman uuteen uskoon. Uskaltauduin samalla tuomaan esille niitä kaipaamiani värejä :-) Sain pienillä muutoksilla olohuoneesta viihtyisämmän ja kodikkaamman tilan syksyn koti-iltoihin. Nuo taulut taitavat odottaa seinälle ripustustamista tai sitten ne saavat jäädä noin, en ole vielä päättänyt.

Toinen viimeaikojen ilonaiheeni, joka varsinkin tällaisen kukkapiipertäjän sydäntä kovasti lämmittää, on ollut sisäkukkien paluu. Se näyttäisi sopivan samaan kodikkaaseen tyyliin värien tulemisen kanssa. Ajattelin kirjoitella sisäkukista jonkinlaista juttua myöhemmin ja niin, suunnitelmissani on kirjoittaa keittiöstä jotain myös. Hei tässähän alkaa jo ihan näppejä syyhyttää :-) Palaillaan taas.

Iloista keskiviikkoa.

Katja

Viimehetken kukintaa ja kesäkukkien jäähyväiset

Tänään raivasin pois loput kuihtuneet kesäkukat. Tuntui hieman haikealta kipata kompostiin koko kesän ilahduttaneita kukkaraasuja. Krassin kukinta oli loppukesällä näin runsasta vaikka alkuun jokin toukka rouskutteli lehdet rei`ille ja hetken aikaa ehdin jo epäillä ettei se kenties siitä selviä. Tunnetusti sinnikäs krassi kuitenkin virkistyi ja kasvatti ensin uuden rehevän lehdistön ja lopulta puhkesi täyteen kirkkaanoransseja kukkia. Tämän lajikkeen kukat ovat vielä aivan silmiin pistävän oransseja. Kukkia näyttäisi olevan etenkin tuolla alaoksilla joista ne eivät oikein näy kunnolla ellei kumarru katsomaan. Ensi kesänä taidan istuttaa sen jonnekin korkealle jotta kaikki kukkaset tulevat paremmin esiin. Suunnittelin jo kallion päälle isoa kukka-astiaa sieltä sen kukinta näkyisi hienosti sekä ylä että alapuutarhaan.

Kärhö on kukkinut ahkerasti koko kesän. Se viihtyy mainiosti paahteisen puolen seinustalla. Vaikka tämä kärhö ei vaatimattomalla kukillaan vedä vertoja monille jalo/loistokärhöille kukinnan runsaus näyttäisi olevan sen suurin vahvuus. Aluksi en pitänyt tämän hailakan sinisistä kukista mutta pikkuhiljaa olen alkanut pitämään siitä enemmän ja enemmän juurikin tuon ahkeran kukinnan vuoksi.

Jotkin kevätkukat ovat alkaneet uudestaan kukkimaan kuten tämä vuorenkilpi. Kuvan yökkö pörräsi kuvaushetkellä ahkerasti kukissa sille myöhäinen kukinta oli selvästi mieleen :-) 

Kukkaterveisin Katja

Alkavan syksyn kauneutta

Voi miten pian syksy on taas tullut. Keräsin viikonloppuna talteen krassin siemenet ja istuttelin narsissinsipuleita. Punarinta hyppeli ympärilläni ja seurasi tarkkaavaisena puuhiani. Välillä se pyrähti lähemmäs ja nappasi nopeasti mullasta esiin paljastuneen ötökän. Sitten se lensi taas turvallisen välimatkan päähän odottamaan. Seurasin sivusilmällä tämän rohkean pikku linnun puuhia huvittuneena. Siitä taisi tulla puutarhurin ystävä :-)

Värikkäät amiraaliperhoset saapuvat joka vuosi puutarhaani loppukesällä. Aurinkoisina päivinä ne viipyvät kukissa pitkään. Nauhuksen kukat näyttäisivät viehättävän näitä isoja kauniita perhosia erityisesti.

Tämä myöhään kukkiva maksaruoho komeilee nyt täydessä loistossaan. Vaaleanvihreiden kukkanuppujen sisältä avautuvat karamellinpunaiset pienet kukat. Läheltä katsottuna kukat ovat erityisen somia.

Istutin callunoita alppiruusun viereen.Valkoiset kukat tuovat samalla myös valoa mökkipolun reunaan. Toivottavasti ne kestäisivät tällä kertaa talven yli. 

Aikaisin aamulla aurinko kultasi järvenrantaa ja sai metsän reunan hehkumaan keltaisena. Kevyt usva liikkui hitaasti tyynen veden pinnalla. Metsä huokaisi hiljaa, aika pysähtyi hetkiseksi.

Virkeyttä alkavaan viikkoon.

Katja