Hei ystäväiseni! Kylmä kevät koitteli täälläkin hermoja mutta viimepäivien lämmin sää on antanut mukavasti pientä toivonkipinää kesän saapumisesta. Tänään puutarhassani ilahduttivat siellä täällä villinä kukkivat valkovuokot ja kirkkaan keltaiset krookukset jotka ovat kukkineet yhtä soittoa kohta kolmatta viikkoa. Liilan sävyisillä krookuksilla kukinta oli ohi jo muutamassa päivässä niin pian etten ehtinyt niiden kauneudesta kunnolla nauttia saatikka ikuistamaan niitä kameralla, pyh pah. Taidankin nostaa ne siitä hyvästä syksyllä ylös ja istuttaa tilalle lisää näitä keltaisia ihanuuksia.
Kimalaiset yrittävät vallata mökin! Mokomat tuppautuvat kevään tullen aina sisätiloihin. Olen jahdannut noita karvaisia pörisijöitä muovimukin ja pahvilautasen avulla ja vapauttanut takaisin luontoon mutta hetken päästä on joku taas sisällä. Syytä hyönteisten outoon käyttäytymiseen en tiedä ja sekin on vielä arvoitus miten ne sinne pääsevät? Luonnonystävänä yritän niitä vielä suojella/ ymmärtää toivoen, että ne ymmärtäisivät pysyä jatkossa ulkona. Eipä ole kiva saada kimalaista petikaveriksi niinkuin viime yönä! Onneksi ei ehtinyt pistämään.
Kukkamaasta pukkaavat perennojen versot ovat saaneet tuon tuosta pysähtymään penkin laitaan ja arvuuttelemaan mitä missäkin kasvaa. Lopulta kaivoin esiin muistin virkistämiseksi puutarhavihkon johon onnekseni olin kirjannut ylös myös syksyn viimeisimmät istutukset (tuppaa unohtumaan).
Kaikki kasvit näytäisivät talvehtineet kutakuinkin hyvin jopa arka keltainen jaloruusu josta olen iloisesti yllättynyt on alkanut työntämään versoja tyvestä.
Maa alkaa olla tosi kuivaa ja vettä kaivattaisiin niin puutarhassa kuin luonnossakin kipeästi. Jos ei sadetta pian saada ei auta kuin virittää vesipumppu järveen ja asentaa letkut kasteluhommiin. Ensi viikolle luvattiin kyllä sadetta toivotaan, että sitä saataisiin.
Lauantaina hankin ensimmäiset kesäkukat mökille. Orvokkien ja muiden puutarhaostosten ohessa mukaan tarttui kerrottukukkainen liila lumihiutale jonka kukat olivat niin vastamattoman kauniit etten voinut sitä vain sivuuttaa. Laitoin kukasta kuvan myös Instaan ja se herätti sielläkin ihastusta ja kiinnostusta. Harmi kun en tullut hankkineeksi toista samanlaista amppelia mutta aion sen vielä hankkia jos vielä ehdin ennen muita "himokkaita" ostajia.
Alkuviikolla tein puutarhan tärkeimmän työn hoidin puutarhan kalkituksen ja lannoituksen. Lannoittelin myös havukasvit ja alppiruusut rhodolannoitteella. Lisäksi sommittelin sinivalkoisia ruukkuistutuksia terassille hankkimistani orvokeista ja tuoksuherneistä (laitan niistä kuvia sitten kun herneet ovat kasvaneet) ja kylvin ruusupavut terssin laatikkoon keräsalaatin ja rukolan seuraksi.
Kevät on kiireistä aikaa niin ihmisillä kuin luonnon eläimillä. Olen puutarhatöiden lomassa huvittuneena seurannut kuinka mökkipuutarhan vakiopesijät kirjosiepot ovat lennelleet lähes vimmaisina ja vallanneet linnunpönttöjä talitiaisen ja sinitiaisen nenän alta. Käki kukkui alkuviikolla ensimmäistä kertaa ja sepelkyyhky huhuili aamuisin vastarannalla. Eilen päivällä seurasin hetken lepakkoa joka pyydysti taitavasti kaarrellen hyönteisiä rannalla kun samaan aikaan sammakot pitivät äänekkäitä kutubileitä rantavedessä. :-) Tässäpä oli lopuksi pieniä luonnonystävän huomioita. :-) Tästä se kesä taas alkaa ja sitä sopivan lämmintä ja sopivan sateista suvea odotellaan toiveikkaana.
Katsellaan ja kuunnellaan kevättä!
Terkuin Katja
.JPG)
.jpg)
Tekstit
